Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että tulee menemään kuten Venäjällä. Eläke on, mutta se muuttuu niin pieneksi, ettei sillä elä. Ja siksi täytyy jatkaa työntekoa niin kauan kuin jaksaa. Myös loogista, että vanhemmista täytyy ottaa hoitovastuu, eikä heitä voi vain laittaa hoitolaitokseen.

Vähän kuin paluu 100 vuotta taaksepäin.

Kuka tai mikä sen hoitovastuun pakottaa ottamaan jos ja kun niin täytyy tehdä?

Tuskin pakotetaan, vanhemmat jää sittem vain heitteille. Voi toki olla, että tulee samanlainen lainsäädäntö ja rangaistus, mitä tulee jos näet jonkun hädässä, etkä auta/soita hätäkeskukseen.

Suomessa ei ole lakia eläkkeellä olevien vanhempien hoitamisesta.

Ei niin, koska se laki kumottiin 1970. Mutta voidaanhan sellainen laki tehtä uudelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voin estää androidissa tietystä suuntanumerosta tulevat puhelut?

Mulla ei oo mitään asiaa Irakiin, mistä viimeiset huijauspuhelut ovat tulleet. Voinen siis estää kokonaan sieltä tulevat soitot.

Kannattaa myös estää 045-alkuisista tulevat soitot, pelkkiä puhelinmyyjiä ja huijareita

Se on ihan tavallinen Telian käyttöliittymien alkunumero. 

Elisan Saunalahti se on, ei Telia.

Muinainen Saunalahti on 050 alkuinen.

Muinainen kyllä vaan ei nykyinen. Meidän talouteen tuli uusi Saunalahden liittymä tänä vuonna ja numero alkaa 045. Usko jo kerrankin äläkä vänkytä.

Mun ensimmäinen kännykkänumeroni oli Data Link Connectionilta, mikä siis oli se Rytsölän veljesten isänsä autotalliin perustama firma. Olen heidän 100 ensimmäisen asiakkaansa joukossa. En kyllä muista, oliko numero jo silloin 045- alkuinen vai 050-alkuinen. DLC muuttui sitten kasvettuaan Saunalahdeksi ja mulla on se sama numero edelleen. Mutta oliko se jossain vaiheessa 050-alkuinen, niiin sitä en muista. 045-alkuinen se on kuitenkin ollut koko tämän vuosituhannen ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Teillä, jotka ette vastaa tuntemattomiin numeroihin ei varmaankaan ole alaikäisiä lapsia tai vanhoja vanhempia. Lapselle on voinut sattua jotain vaikkapa koulussa, ei minulla ole kaikkien opettajien numeroita tallennettuna. Äidilläni käy kotihoito ja sieltä saattaa hoitaja soittaa, hoitajat vaihtuvat ja soittavat eri numeroista. 

Mun lapseni ovat tosiaan olleet täysi-ikäisiä jo yli 15 vuotta, iäkkäät vanhemmat sen sijaan on. Tai nyt enää isä elossa. Kun äidillä oli joku hätä, isä soitti aina ensin mulle. Asutaan naapureina, joten mä sitten juoksin sinne katsomaan ja mä olin se, joka tarpeen mukaan soitti ambulanssin. Silloin pidinkin kännykässäni aina äänet päällä, koska aika usein ne isän soitot tuli öisin. Kotihoitoa eivät halunneet ennenkuin vasta sitten, kun äiti oli jo saattohoidossa. Eli mä tiesin kyllä oikein hyvin, milloin äiti oli taas kerran joutunut päivystykseen, koska minähän sen lanssin sinne sitten soitin, kun isä halusi, että mä soitan. Ja kuten aiemmin jo kerroin, niin silloin vastasin numeroihin, joita en entuudestaan tuntenut. Niissä paikoissa, missä äiti Vantaa-Kerava -alueella oli hoidossa, ei hoitajat osittaneet omista kännyköistään vaan jollain oli aina se osaston kännykkä. Eli hoitajalla, joka oli työvuorossa "vastuuhoitaja". Hoitajat siis kyllä yksiköissä vaihtui, mutta puhelinnumero pysyi yksikössä samana.  Jos isälle olisi silloin sattunut jotain, ei äiti olisi osannut hälyttää edes apua. Jossain vaiheessa olisi lähtenyt hortoilemaan ulos ja sieltä sitten, jos hyvin olisi käynyt, joku olisi soittanut Häkeen ja äiti olisi toimitettu jonnekin. Yhden kerran äiti oli lähtenyt hortoilemaan isän nukkuessa ja kun ohilukijat olivat soittaneet poliisin paikalle, äiti oli muistanut mun siskoni nimen. Ja poliisi sitten selvitti siskoni numeron ja  soitti mun siskolleni. Mulla siis on siskokin, joten jos mua ei tavoiteta, voi ihan hyvin soittaa siskollenikin. Siskoni sitten soittaa mulle, jos on tarvetta. Äidin kuoleman jälkeen isällä ei käy kotihoito, joten kotihoidon soittoja ei voi tulla. Turvapalvelu isällä on, mutta sielläkin on sitten tiedossa sekä mun että siskoni puhelinnumerot. Jos kumpaakaan ei tavoita eikä isä kykenisi enää itsekään soittamaan, tuskin jättäisivät isää kotiin vaan toimittaisivat päivystykseen. 

Ostin keväällä uuden varsin edullisen Samsungin kännykän. En tiedä, mikä sovellus siihen on asennettu valmiiksi, mutta varsin usein puhelimen soidessa koko näyttö muuttuu kirkkaanpunaiseksi ja siinä on joko teksti "oletettavasti puhelinmyyjä", "oletettavasti häirikkösoitto" tai "oletettavasti huijausyritys". En nyt muista ihan tarkalleen tuota sanamuotoa, mutta helppo vaan katkaista puhelu ennenkuin edes vastaa. Näissä puheluissa siis näkyy kyllä soittajan numero, mutta jostain tuo sovellus tietää. Tai ainakin arvaa. Olen saanut puheluita myös niin, että numeron sijasta näytöllä lukee "tuntematon numero" ja nämä ovat kyllä poikkeuksetta olleet puheluita Mehiläisestä. Eivät tosin tule yllättäen vaan on lääkärin kanssa sovittu, että lääkäri soittaa. Osaan siis odottaa puhelua. Numeroihin, joita en tunnista ja joista ei kuitenkaan tule tuota punanäyttöistä ilmoitusta, vastaan työaikana, mutta harvemmin työajan ulkopuolella. Työajan ulkopuolella olen vastannut mm silloin, kun iäkäs äitini oli sairaalakierteessä. Tosin laitoin silloinkin heti yhteystietoihin numeron ja kirjoitin soittajan nimeksi sitten hoivakodin tai osaston, josta puhelu oli tullut. Näin tiesin seuraavan puhelun tullessa, että jaahas, joku soittaa taas AKOS2:lta tai päivystyksestä. Mutta noin muuten aloittajan kanssa samaa mieltä. Pidän aika paljon kännykkää äänettömällä enkä aina ota edes mukaani joka paikkaan, joten jos huomaan, että joku on soittanut, mutta mitään tekstiviestiä soiton jälkeen ei ole tullut, en soita takaisin. 

Mulla aika sama juttu kuin numerolla 211. Aktiivinen "joulukorttisukupolvi" on ollut haudassa jo vuosikausia. Ennen somea aina, kun puhelinnumero tai osoite muuttui, siitä lähetettiin tieto kaikille niille, joiden nimet, puhelinnumereot ja osoitteet olivat osoitekirjassa. Jossain vaiheessa ei tullut enää ylläpidettyä osoitekirjaa, kun puhelinnumerot olivat tallessa kännykässä eivätkä enää muuttuneet niin usein. Joskushan puhelinnumero vaihtui, jos vaihdoit operaattoria. Muutaman kerran kävi niin, että kännykkä hajosi eikä ollut ottanut siitä numeroita talteen. Sitten vaan Facebookissa seinälläään kirjoitti, että känny hajosi ja numerot katosi, joten laittakaa tekstaria. Koska läheskään kaikkien kanssa ei ollut enää kauheen aktiivisesti tekemisissä, niin osalla jäi sitten se tekstari laittamatta. Jos ottivat yhteyttä jostain syystä vuosia myöhemmin, sai taas numeron talteen. Osoitteiden merkitys noin yleensäkin katosi siinä vaiheessa, kun ei lähetetty enää kirjeitä. Sekin vaikutti, että kavereiden kanssa jonkun kodissa  kahvittelut vaihtuivat kahviloissa käymisiin yms. Puhelimessa  vaan sovittiin paikka, missä nähdään. Sellainen, mikä oli molemmille kohtuullisen matkan päässä. Internetin alkuaikoina moni teki itselleen sähköpostiosoitteen Hotmailiin tai johonkin vastaavaan, mutta sitten ajan myötä lakkasi nekin sähköpostiosoitteen olemasta käytöstä. Just hiljattain laitoin mun rescue-koiran edelliselle omistajalle sähköpoistia muutaman vuoden tauon jälkeen, mutta tuli automaattinen ilmoitus, että sähköpostiosoitetta ei ole enää. Koitin googlettaa ja Facebookista hakea nimellä, mutta samannimisiä on kymmeniä. Ja onhan sekin mahdollista, että olisi mennyt naimisiin tai eronnut ja sukunimi vaihtunut. 

Läheisimmistä ihmisistä sitten tietää, missä he asuvat. Kun on tullut käytyä kyläilemässä. Kadunnimi ja rakennuksen numerokin on hyvin muistissa ja vielä porraskin, mutta ovinumero ei valttämättä enää olekaan. Se numero kun ei ole relevantti, koska tietää mistä porraskäytävän ovesta menee sisään, monenteeko kerrokseen menee ja siitä sitten porrastasenteellakin vaan on katsonut nimen postiluukusta. Varmaankin Posti toimitttaisi perille, jos saajana olisi Maija Nieminen, Kotikatu 2 A 3. krs eli ehkä ovinumeroa ei tarvitsisikaan, mutta näiden ihmisten kanssa on sen verran paljon muutenkin tekemisissä, että joulutoivotukset tulee laitettua viestinä. Mulla on vain kaksi kaveria, jotka eivät ole Facebookissa, eli ei voi laittaa joulutervehdystä Messengerissäkään. Heidän puhelinnumeronsa mulla on. Mutta Messengerin ja älypuhelinten myötä mulla on ollut yhä vähemmän kavereiden puhelinnumeroitakaan. .Kaiken viestittelyn voi hoitaa Mesessa ja kun tavataan, niin Mese on käytössä älypuhelimessakin e3li matkan varrella voi viestitellä, jos vaikka bussi on myöhässä tms. Puhelinnumeroiden tarvekin on vähentynyt. Vain lähisuku, ystävät sekä työhon liittyvät numerot on kännykän yhteystiedoissa. Plus ne 2 kaveria, jotka eivät ole Facebookissa. Olen myös huomannut sen, että kun kaveripiiri eläköityy, niin eipä ole enää sähköpostiosoitteitakaan. Tai siis on ehkä heidän työsähköpostiosoitteensa, mutta eihän se ole enää käytössä, kun jäävät eläkkeelle. Mistä tulikin mieleen, että 1,5 vuoden päästä pitää vissiin hommata itselleen joku uusi sähköpostiosoite. 

Mulla siis syynä joulukorttien lähettämisen lopettamiseen on ollut vain se, ettei ole juuri kenenkään osoitteita enää tallella. Ja myös se, että jouulkortteja ahkerasti lähetellyt sukupolvi on jo kuollut. Viestinä lähtee läheisimmille ja muille sitten yhteisesti Facebookin seinällä.