Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Päätin sittenkin jo eilen illalla soittaa isälle. Isän ääni oli niin iloinen ja onnellinen, että taisin tehdä ihan oikein. Juteltiin melkein 1,5 tuntia. Tänään käytiin siskoni kanssa kauppakeskuksessa ja nyt ei ennen joulua tarvitse käydä kuin lähikaupassa. Huomenna pitäisi keksiä, millä ilveellä saan 100 * 150 cm kokoisen taulun kiinnitettyä olohuoneessa sohvan yläpuolelle kiviseinään. Noh, ehkä keksin jonkun keinon.
Ystäväni jouluperinteisiin kuuluu erilaisten maustekakkujen leipominen ja hän laittaa mulle muutamasta kakusta jouluksi palat. Pikkuveljensä tulee aatonaattona käymään. Ystävälläni ja hänen aikuisilla lapsillaan on jotain jouulahjoja mulle. Mä olen heille joululahjat antanut jo etukäteen, kun tarvetta on tullut. Ja koska ystäväni on edelleen pääasiassa pyörätuolissa, niin tilasin heille Cittarista joulupöytään kaikenlaista, jotta ystäväni ei tarvitse sitten niihin varsinaisiin jouluruokiin panostaa.
Taas kun katson ikkunasta tuonne metsään, niin ihan kuin mustavalkokuvaa katsoisi. On niin harmaata ja vettäkin tihkuttaa. Ei yhtään jouluista, mutta eipähän ole liukastakaan.
Vierailija kirjoitti:
Samaa jankkausta viikkotolkulla, samat kortit, kukat, jutut. Se on jankkausta! Muutakin voisi kirjoittaa. Jos elämässä on muuta, jollei ole, älä toista samaa viikkokaupalla.
Mä en ole kirjoittanut vielä yhtikäs mitään hyasinteista, mutta jos tänään käyn ostamassa sellaisen, saanko kertoa vai en saa? Kuka tämän nyt tässä ketjussa päättää? Doris, Äikänope, Häirikkö, sinä vai kuka?
Mä en kyllä pidä nk elämäntilanneystäviäkään mitenkään huonona asiana. Ikävämpäähän se on, jos haluaisi työssäkäyvän ihmisen seurakseen keskellä päivää leikkipuistoon. Paljon järkevämpää silloin viettää päivisin aikaa leikkipuistoissa niiden aikuisten kanssa, joilla on sama elämäntilanne.
Mun mielestä on ihan normaalia, että ihmiset, joiden kanssa olet paljon ja usein tekemisissä, muttuvat läheisemmiksi. Heidän kanssaan jutellaan ihan arjen kuulumisia ilman, että kumpikaan odottaa, että sulle olisi viimeisen vuorokauden aikana tapahtunut jotain suurta ja merkittävää. Tällaiset suhteet voivat kestää vuosikausia, jos kummallakin elämäntilanne pysyy samana tai jos muuttuukin, muuttuu samaan suuntaan.
Nyt eläkeiän kynnyksellä huomaan edelleen, että ne, ystävät ja kaverit, joilla aika menee mökkeilyyn, lastenlasten kanssa olemiseen yms, ovat kiireisiä. Osa heistä vielä työelämässäkin. Kun työelämä jää taakse, onkin aikaa käydä vaikka arkisin lounaalla. Paitsi jos lapsenlapsi on sairas, niin saattavat olla hoitamassa lasta, jotta tämän vanhemmat voivat olla töissä. Olen ennekin sanonut ja sanon taas kerran, että harvalla on samat kaverit päiväkodissa ja hoivakodissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei saa mennä kokonaisuudessaan läpi, jos haluamme Suomen pysyvän hyvinvointivaltiona. Media saisi rummuttaa koko suunnitelmaa ja ei olisi haittaa lähettää juttuvinkkejä myös muihin lehtiin Euroopan alueella mm. työttömyysturvan OIKEASTA määrästä verojen jälkeen, lapsikorotusten leikkaamisesta ja asumiskuluista, sekä ruokakuluista Suomessa. Paine EU:sta voisi takoa järkeä päähän perskokkareille ja muistetaan, että näin näkyy myös kristillisten "lähimmäisen rakkaus". Aivan sama mitä ihmisille ja lapsille tapahtuu, kunhan saa olla hallituksessa mukana. Yäk, on siinäkin "arvot" - pääasiana kristillisdemokraateilla on näköjään kurittaa vähävaraisia, aiheuttaa turvattomuutta, hallita naisten kehoja ja ajaa hyvinvointivaltiota alas.
Hyvinvointivaltiosta - siis sellaisesta, minkä me tunnemme - onkin tarkoitus päästä eroon. Ihmisen tulee uudessa mallissa tehdä jotain ansaitakseen leipänsä. Ja nimenomaan jotain. Vaikka lapioida naapurin pihasta lumet ja sitten naapuri antaa palkaksi pari desilitraa vehnäjauhoja. Siitä ja vedestä sitten leivot itsellesi leivän. Mun isovanhempani syntyivät 1880- ja 1890-luvuilla eikä heidänkään aikana ollut kaikille palkkatyötä eikä varsinkaan sellaista, mistä maksettiin kuukausipalkkaa. Kaikenlaista pientä sälää ukkinikin tekivät ja palkaksi saivat sitten vaikka risusavotasta kanan ja kilon ruisjauhoja. Yksi askel kohti tällaista maailmaa on jo se, että määräaikaisia työsuhteita voi jatkossa tehdä loputtomiin. Tämän viikon olet töissä firmassa X, ensi viikon firmassa Y, sitten 2 päivää firmassa Z, sen jälkeen taas päivän tai pari firmassa Y jne. Ei tästä ole kuin pari sukupolvea, kun oli ihan tavallista, että tehtaiden tai satamien porteille mentiin varhain aamulla ja siitä sitten työnjohtaja joka aamu valitsi ne, jotka tänään pääsevät töihin. Toinen askel kohti mennyttä maailmaa on se, että koko ajan puhutaan siitä, miten jatkossa omaisten tehtäväksi tulee huolehtia vanhuksista. Eli sitten vaan sinne kerrostalon olohuoneeseen vanha hetekka ja siihen vanhus makoilemaan. Tai keittiön nurkkaan, tosin uusissa asunnoissa ei ole enää keittiötäkään. Tulevaisuudessa - kuten aikoinaan menneisyydessäkin - nk köyhäinapua saivat vain ne, joilla ei todellakaan ollut mitään eikä edes ketään huolta pitämässä. Mitä tulee kristillisiin, niin tällainenhan on vain kristillisille hyvä juttu. Kirkon merkitys kasvaa, kun yhteiskunta muuten tipauttaa kansalaisen ulkopuolelle. Niistä kolehtirahoista sitten voidaan hankkia leipää, jota kirkko suurella sydämellä jakaa köyhäinapuna.
No just näin :) Itseasiassa jos joku kertoo ketjussa kuulumisensa, kukaan muu ei saa enää kirjoittaa kuulumisiaan, koska sehän on jankkausta. Ainakin joidenkin mielestä.
PS: Tiadan mennä huomenna ostamaan hyasintteja. JA AI NIIIN..kävin tänään isän puolesta viemässä postiin joulukortteja. Hyi hyi mua.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/