Reipas ja tunnollinen lammas

Huomenta ja hyvää pitkäperjantaita! Mä olen ollut jo pari tuntia hereillä. Kun kävin koiran kanssa aamulenkillä, vastaan ei tullut ketään. Parkkipaikoilla näkyi aika vähän autoja eli ilmeisesti moni on lähtenyt jonnekin mökille tms pääsiäisen viettoon. Puolenpäivän maissa tulee hoitokoira ja olisi vielä muutamia asioita, mitä pitäisi tehdä ennen sitä. Mm imuroida. Mutta pitänee odotella kymmeneen asti, koska on pitkäperjantai.

Kun mä olin 1960-luvulla lapsi, pitkäperjantait oli kirjaimellisesti pitkiä. Vaikka mun vanhempani eivät mitään syvästi uskovaisia olleetkaan, silti pitkäperjantaina ei saanut tehdä oikein mitään. Ei käydä soittamassa kavereiden ovikelloa ja pyytää kavereita ulos. Isosiskon kanssa kökittiin kotona sisällä ja yritettiin olla tappelematta. Äitikään ei imuroinut, pessyt pyykkiä eikä mitään muutakaan sellaista, mikä olisi ehkä kuulunut naapuriin. Sama juttu oli aina jouluna joulurauhan julistamisen jälkeen, mutta joulussa oli sentään lapselle jotain kivaa ja ihanaa odotettavaa, pitkäperjantaissa taas ei yhtään mitään. En saanut koskaan edes pääsiäismunia, koska olin suklaalle allerginen. Pitkäperjantai kuitenkin oli toinen niistä päivistä vuodessa, jolloin isä ei ollut töissä. Toinen oli joulupäivä. Kaikkina muina päivinä yksinyrittäjänä toiminut isäni oli ainakin muutaman tunnin töissä. Lapsuuteni pitkäperjatiasta mulle ei ole jäänyt muita muistoja kuin se, että oli kuolettavan tylsää. 

Nykyisin kai pitkäperjantai on monelle ihan samanlainen päivä kuin mikä tahansa muukin, mutta koska en noista seinänaapureistani tiedä, niin odottelen tässä vielä kymmeneen asti ennenkuin alan imuroida ja laitan pyykkikoneen päälle. Toinen seinänaapureistani on 1990-luvulla Venäjältä Suomeen muuttaneita inkerinsuomalaisia ja mikäli ovat ortodokseja, niin heillehän pääsiäinen on hyvin tärkeä pyhäpäivä. Joten jo senkin vuoksi olen nyt hissunkissun vielä muutaman tunnin. Pitää viedä myös lasi- ja metalliroskat ja koska niiden kippaamisesta keräysastiaan kuuluu ihan hirveä kilinä ja kolina, en tee sitäkään nyt aamulla. 

Molemmat kylpyhuoneet alkaa olla aika valmiita. Pitää vaan käydä vielä ostamassa uusi roskakori yläkerran kylppäriin sekä molempiin lavuaareihin uudet tulpat. Niin ja ne valaisimet. Sähköasentajan piti käydä viime viikolla, mutta olikin sairastunut, joten siirtyy myöhemmäksi. Olen kavereille nauranut, että teen "satasen kylppäriremppaa". Jos ei laske mukaan niitä valaisimia ja sähköasentajan palkkiota enkä  laske omalle tekemisellenikään mitään hintaa, niin varsin edullinen remppa. Enempää en kyllä noihin investoisikaan, koska taloyhtiö on jo 40 vuotta vanha ja putkiremontti on vääjäämättä edessä. Laitatan sitten kaiken tiptop kuntoon ja uusiksi putkirempan yhteydessä. "Satasen kylppäriremppa" on tässä vaiheessa ihan riittävä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Hakluaisin ihan oikeasti tavata ne miehet, jotka huolehtivat appivanhemmistaan. Tunnen monia miehiä, jotka huolehtivat kyllä omista vanhemmistaan, mutta en yhtäkään, joka huolehtisi appivanhemmistaan. Kuinkahan moni tähänkään ketjuun vastanneen mies alkaisi selvittää, millaisia palveluita on olemassa anopille ja apelle? Vähän luulen, että omille vanhemmilleen ehkä, mutta ei todellakaan puolisonsa vanhemmille. 

Minun isäni. Huolehti äitini vanhemmista tosi hyvin. Ei toki yksin, mutta teki merkittävän työn heidän viimeisissä vaiheissaan. Oli kyllä muutenkin tosi hyvä isä.

Mä vähän luulen, että isäsi kaltaisia miehiä on aika harvassa. Hienoa isältäsi <3

Hakluaisin ihan oikeasti tavata ne miehet, jotka huolehtivat appivanhemmistaan. Tunnen monia miehiä, jotka huolehtivat kyllä omista vanhemmistaan, mutta en yhtäkään, joka huolehtisi appivanhemmistaan. Kuinkahan moni tähänkään ketjuun vastanneen mies alkaisi selvittää, millaisia palveluita on olemassa anopille ja apelle? Vähän luulen, että omille vanhemmilleen ehkä, mutta ei todellakaan puolisonsa vanhemmille. 

Vierailija kirjoitti:

Kait tästä kohta joutaa ottaa unilääkkeet ja käyä nukkumaan, huomennakaan ei  mitään. Ärsyttää ihmisten vöyhkääminen pääsiäisestä.

Onneksi pääsiäisen viettäminen on vapaaehtoista. Mä vietin kymmenet pääsiäiset ihan vaan velvollisuudentunnosta ja koska "meidän suvussa on aina tehty näin". Nyt ei enää tartte. Olen helpottunut siitäkin, että isä kokee jo lkiian vaikeaksi lähteä minekään ravintolaan vappulounaalle. Niitäkin vappuja vietin jo about 60 vuotta. Nyt nautin siitä, että enää ei ole pakko, jos ei haluu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä hommasin siivoojan, joka kävi vanhuksilla kerran kuukaudessa tai miten aina sopivat. En itse ehtinyt auttamaan siinä, enkä jaksanutkaan. Hän pesi ikkunat, saunan, vei matot ulos jne. Mitä milloinkin oli ohjelmassa, oli laitoshuoltajan koulutuksen käynyt, tykkäsivät hänestä kovasti ja kävi heillä loppuun asti. Maksoivat toki itse sen kun saivat verottomana. Minä vein aina ennen joulua matot pesulaan ja maksoinkin. Ruokaa saa tilattua kaupasta ovelle.

Ei tarvitse tehdä kaikesta niin vaikeaa. Ja mihin on kadonnut maailmasta toisten pyyteetön auttaminen?

Oletko itse pyytetön jos sinun oletetaan tekevän jotain, mikä ei mitenkään kuulu sinulle? Jos olet niin, onneksi olkoon, olet lattiamatto!

No tuossa se ydin onkin.  Mikä siten kenellekIn KUULUU.

Itse asiassa on paljonkin asioita, jotka

Kun miehesi ystävät tarvitsevat autokyytiä (vaikka baarista kotiin), lähdetkö ilomielin kuskiksi  vai sanotko miehellesi, että jospa hän lähtisi kuskiksi ystävilleen? Olisiko sulle ihan ok, että miehesi mielestä sun velvollisuutesi on auttaa hänen ystäviään?