Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Kermaperseet ovat pärjänneet aina mutta tämä hallitus tekee kaikkensa, että vain tuonkaltaisilla on varaa opiskella ylipäätään!! Menemme 100 vuoden takaiseen luokkayhteiskuntaan! 

Tällä hetkellä opiskelijoiden tilanne on kieltämättä aika kurja. Kun mä kasarin alkupuolella opiskelin sairaanhoitajaksi, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suoritettiin kaikki perushoitoon liittyvät kurssit. Tästä seurasi, että ekan lukuvuoden jälkeen pääsi jo tekemään keikkahommia apuhoitajan/perushoitajan tehtävissä. Ja koska hoitoalalla oli monissa paikoissa vuorotyö, niin ilta- ja viikonloppukeikkoja pystyi hyvin ottamaan ja siten rahoittamaan elämistään myös opiskeluaikana. Kesätyöpaikoistakaan ei ollut pulaa vaan pikemminkin sai valita, mihin menee. Hyvissä ajoin yleensä niiden keikkapaikkojen osastonhoitajat kyselivät, että tulethan varmasti meille kesäksi töihin. Ei siis tarvinnut hoitoalalla edes hakea kesätöitä vaan niitä tarjottiin. 

N64: Vähän parempi vointi tänään. Lämmin juotava kyllä lievittää hyvin kurkkukipua, joka nyt on melkein kokonaan poissa. Katsoin jo tuulikaapin seiniä ja mietin, joko aloittaisi vai ei. Tarkoitus oli saada koko tuulikaappi nyt samalla kertaa valmiiksi, mutta ehkä maalaan vaan seinät ja katon ja jätän lattian päällystämisen ensi viikonlopuksi. 

Varmaan paras lahja, minkä äidiltäni sain, oli se, että hän jo mun lukioikoinani laittoi mut opettelemaan vuosibudjetin tekemisen ja noudattamaan sitä. Olen elänyt aikoja, jolloin rahaa oli tosi vähän, ja aikoja, jolloin rahaa on ollut rutkasti enemmän kuin mitä tarvitsen, mutta vuosibudjetin ole tehnyt joka vuosi ja noudattanut sitä. Suosittelen lämpimästi, että nuorella on budjetointi hallussa ennenkuin muuttaa lapsuudenkodistaan pois. 

Ymmärrän kuitenkin hyvin huolesi, koska opiskelijoiden tukia on pienennetty ja esimerkiksi kesätyöpaikkojen saaminen on yhä vaikeampaa. Jos oikein muistan, nyt on edessä viimeinen kesä, kun opiskelija saa asumistukea myös kesän ajalta. Vuoden päästä ei sitten enää saa, ellei suorita myös opintoja kesällä. En tiedä sun taloudellista tilannettasi, mutta jos on mahdollista, niin kehota nuortasi ennemmin pyytämään sulta taloudellista apua (vaikka ruuan sähkölaskun, vuokran tms muodossa) kuin ostamaan osamaksulla tai ottamaan muuten tarpeetonta velkaa. Opintolainaa voi olla pakko ottaa, mutta sitä ei tulisi käyttää mihinkään hömppään vaan ainoastaan tarpeelliseen. 

Mikään ei myöskään estä teitä kokeilemasta opiskelijaelintasoa jo nyt etukäteen. Esim ruokien, vaateostosten, huvitusten yms suhteen elätte esim kuukauden tai pari sillä summalla (per henkilö), mitä opiskelijallakin on sitten käytettävissään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kuvittelee et ne arabian pytyt jotenkin arvokkaita, EI ole enää, koska yllätys niitä on kaikilla.

Aikanaan kaikki keräsi Kalle Päätalon kirjoja. Nyt niitä harva ottaa vastaan edes ilmaiseksi.

Tai ylipäätään isoa läjää kirjoja. Kirja luetaan kerran ja sitten pois. Harva kirja on niin hyvä, että sen lukisi useamman kerran ja sitä kannattaisi sen vuoksi säilöä kirjahyllyssä vuosikymmeniä. Lisäksi on kirjasto, josta lainata kirjoja, ja moni lukee kirjansa nykyisin e-kirjoina tai kuuntelee äänikirjoina. Mut kasvatettiin siihen, että pitää olla kirjahylly ja paljon kirjoja. Jotenkin sen koki myös eräänlaisena sisustuselementtinä, vaikka todellisuudessa kirjat oli lähinnä pölynkerääjiä. Nykyisin antikvariaatitkaan ei ota vastaan kuin jotain harvinaisempia kirjoja, ne tusinakirjat ei kelpaa edes niille. 

Mietin, missä vaiheessa tuo yksin pärjäämisen kulttuuri oikein on tullut? Onko asiaan vaikuttanut se, ettei 60- ja 70 -luvuilla kaikille aikuisiksi kasvaneille lapsille ollut enää lapsuudenkodeissaan maaseudulla tilaa eikä myöskään töitä? Oli lähdettävä kaupunkeihin opiskelemaan ja töihin? Vanhemmatkaan eivät olleet niin varakkaita, että olisivat pystyneet elättämään isoa määrää aikuisia lapsiaan? Ja jollain tavalla tästä seurasi, että nuorena lapsuudenkodista pois muuttamista alettin pitää normaalina asiana?

Toinen mikä tuli mieleeni, on täysi-ikäisyyden laskeminen 18 vuoteen. Kun silloin saa täyden itsemääräämisoikeuden ja voi tehdä, mitä itse haluaa, lapsuudenkodissa tulee helposti vanhempien kanssa riitaa siitä, miten huushollissa eletään. Enää ei ole vanhemmilla huoltajan oikeutta asettaa esim kotiintuloaikoja tai päättää, mihin aikaan viikonloppuisin mennään nukkumaan ja herätään, niin nuoren aikuisen kanssa syntyy konflikteja. Konflikti ratkaistaan niin, että nuori muuttaa pois. Kuinka moni 45-50 v vanhempi ihan oikeasti haluaisikaan herätä viikonloppuisin aamuyöllä siihen, että nuori tulee baarista kotiin? Tai että aamulla herätessä keittiöstä löytyy aikuisen lapsen kavereita? Tietyllä tavalla siinä kyllä menee sekä vanhemmilta että aikuisilta lapsilta yksityisyys, jos molemmat elävät omaa aikuiselämäänsä saman katon alle ja kenties vielä ihan eri vuorokausirytmeissä. En tiedä, miten tämä homma otimii niissä maissa, joissa asutaan lapsuudenkodiss apaljon pidempään. Onko siellä aikuiset lapset "tottelevaisempia" vai heidän vanhempansa sopeutuvaisempia?