Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esim siihen että auttaa nousemaan seisomaan, saattaa vessaan, kävelee rollaattorin vierellä ja tukee selästä tai siivoaa kakkoshädän vahingon lattialta pöntön vierestä on sellaisia asioita joihin ei tarvita vanhustenhoitajan pätevyyttä.

Eikä sitä tarvita pyörätuolin työntämiseen ulkona tai silmälasien pesemiseen eikä sukkien jalkaan laittamiseenkaan.

Tuossa siis muutamia niistä askareista joita vanhuksen kanssa on.

Saattaa vanhuksen rollaattori ottaa vähän vauhtia alamäessä, saattaa vanhus unohtua vessaan palkoineen päivineen, saattaa vanhus horjahtaa eteenpäin selästä tuettaessa jne, mutta erittäin hyvä idea, mieti tämä omalle tai sukulaisesi kohdalle.

En yhtään ihmettele jos olet ja pysyt työttömänä jos ajatusmaailmasi on tuota tasoa. Eihän sua uskalla kukaan palkata

Mä taas ymmärrän tuon edellisen kommentin ihan hyvin, vaikka aika kärjistetty esimerkki olikin. Moni ajattelee hoivatyötä vain rutiininomaisina toimenpiteinä ja - todennäköisesti - toimenpiteiden kohdetta eli tässä tapauksessa vanhusta esineenä. Mutta se vanhus on ihminen. Vieläpä lapsuuttaan lukuunottamatta elämänsä haavoittuvaisimmassa vaiheessa oleva ihminen. On niitäkin hoitajia, jotka kohteleekin potilaitaan kuin esineitä, mutta vanhustyössä kuitenkin - ainakin sen vanhuksen näkökulmasta - tarvitaan myös empatiaa ja ihnhimillisyyttä. Ja rutkasti kärsivällisyyttä.  Ei läheskään kaikki ihmiset ole soveltuvia niihin hommiin eikä tarvitse ollakaan. Mun äitini olisi varmasti pelännyt ihan hirveästi, jos joku isokokoinen partasuu äristen ja  naama norsunveellä  olisi alkanut kuskata äitiäni jonnekin. 

Vierailija kirjoitti:

Valtio voisi perustaa maatiloja joista tulisi sitä jauhelihaa ja työttömät olisi siellä töissä  , olisi halvempaa ruokaakin .

Mä ajattelin kommenttisi alkuosasta, että työttömistä voisi tehdä jauhelihaa :D

Vierailija kirjoitti:

Ihan kaiken voi halutessaan ymmärtää väärin.

Mun mielestä olisi ihan hyvä ajatus esimerksi, että työtön voisi vaikka vanhuksen seuraksi lähteä kauppaan ostoksille. Olisi turvaa, jos sattuu pyörryttämään ja ehkä joillain alueilla myös turvaa rosvojen varalta.

Ihmiselle tulee yleensä hyvä olo itsellekin, jos tietää auttaneensa jotain toista ihmistä.

Kenellä on vastuu, jos vanhus kuitenkin kaatuu tai sattuu jotain? Mäkin kyllä periaatteessa ymmärrän, mitä tarkoitat ja idea kuulostaa ihan kivalta. Kuitenkin jo nyt hoitoalan opiskelijoiden on yhä hankalampaa löytää opintoihinsa kuuluvia harjoittelupaikkoja ja juuri siksi, että siellä harjoittelupaikassa jonkun pitäisi voida vahtia, mitä opiskelija tekee. Opiskelija ei ole työsuhteessa harjoittelupaikkaansa (eikä olisi työtönkään), joten he eivät ole vastuussa siitä, mitä tekevät ja mitä tapahtuu. Vapaaehtoistyötä tekevä luonnollisesti ottaa vastuun itse, mutta tässä suunnitellussa mallissahan ei olisi kyse vapaaehtoistyöstä vaan se olisi velvollisuus. Kuitenkaan työsuhdetta ei olisi ja se työtön saattaisi olla myös täysin välinpitämätön siihen, tapahtuuko jotain vai ei. On ihan eri asia tehdä vapaaehtoisesti jotain tuollaista avustamista kuin että sen joutuu tekemään pakon edessä. Järkevämpää mun mielestä olisikin, että vapaaehtoistyön tekeminen ei olisi kiellettyä työttömiltäkään. 

Tänään oli ihan mielenkiintoinen päivä. Vielä ei ole selvinyt se "kultainen kädenpuristus", mutta meinasin lentää selälleni, kun kuulin firman osakkeiden tämänhetkisen arvon. Verojenkin jälkeen eläisin sillä summalla oikein mukavasti eläpäiviin asti. Mutta sen lisäksi tulee nyt kuitenin osingot ja sen lisäksi vielä se kädenpuristus. 

Isän luona kävin iltapäivällä kahvilla. Surullista huomata, että isäkin alkaa unohdella asioita. Ja toimintakykykin on heikentynyt vuosi vuodelta. Kädet vapisee jne. Mutta noh, kohta 96v. Joten jo isänkin takia on hyvä, että pääsen parin kuukauden päästä työelämästä kokonaan eroon. Mun poika kuulemma käy nykyisin lähes joka päivä ukkiaan auttelemassa milloin missäkin asiassa, joten kun mun oloneuvospäivät syyskuussa alkaa, otan sen taakan pois poikani harteilta. Hän on jo nyt tehnyt enemmän isovanhempiensa eteen kuin kaikki kolme muuta vanhempieni lastenlasta yhteensä, joten olisi jo hänenkin aika päästä vähän helpommalla. 

Huomenna olisi sitten aatonaatto. Aatoksi on luvattu poutaa, joten kai sitä voisi jotain grillata. Vähän jo puhuttiin naapurin eläkeläisrouvan kanssa siitä, että mä voisin grillata ja tuoda hänellekin sapuskaa. Huominen vielä töitä ja sitten on taas 5 vapaata. Cha-cha-chaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se kirjoituksesta ole kiinni vaan mieliala muuttuu, ettei mikään itsensä ilmaisu tunnu luontevalta. Samalta tuntuu livenä kommunikoimisessakin.

Helpompi sitä on nyt puhua lampaalle, kuin ihmiselle.

Mä puhun aika usein mun kissalle ja koiralle. Mieluummin kuin kenellekään ihmiselle. Mutta kirjoitan myös päiväkirjaa.