Reipas ja tunnollinen lammas

Syön määrällisesti vähemmän kuin ennen. Tämän tosin tein siksi, että halusin takaisin normaalipainoon. En siis rahan takia. Tästä on seurannut, että ravintolaruokaa tulee ostettua aiempaa vähemmän. Kun yhdestä annoksesta syö monta ateriaa, alkaa sen viimeisen kohdalla tulla jo korvista eikä halua vähään aikaan ravintolaruokaa. Mun kuluttamiseni ei ole aiempina vuosinakaan ollut mitään ruhtinaallista, koska olen ostanut lähinnä vain todelliseen tarpeeseen. Ja mitä enemmän tulee ikää, sitä vähemmän on niitä tarpeitakaan. Teen mahdollisimman paljon itse ja maksan jollekin toiselle vain, jos en kertakaikkiaan osaa tai en pysty. 

Eilen illalla kiskoin peittoa tiiviimmin päälle, kun tuntui niin viileältä. Toki olisin voinut laittaa makkarin ikkunan kiinnikin, mutta tykkään raittiista ilmasta. Hyvä puoli tietty on, että vielä ei ole tarvinnut laittaa viilentimiä puhaltamaan. Säästyypähän muutama euro sähkölaskussa :D 

Tän päivän suunnitelmat vähän muuttuivat, kun en menekään katsomaan ystävääni sairaalaan vaan vasta ensi viikonloppuna. Todo-listallani olisi monta asiaa, mutta nyt mietin, mitkä ehtii tehdä tänään ja mitkä pitää siirtää myöhempään. Illalla  taas sytostaattipiikki ja huomenna olen sitten ihan jäätävän väsynyt. Kuitenkin pitää jaksaa huomenna käydä taas isän luona kahvilla. Keskiviikkona taas työpäivä. Onneksi enää 2 kuukautta ja sitten työelämä on ohi.

Varmasti useammastakin syystä, mutta yksi lienee se, että nykyisin elämäntilanteet muuttuvat. Enää ei parikymppisenä asetuta paikkaan X ja asuta siinä kuoleman asti. Tai olla samassa työpaikassa valmistumisesta eläkkeelle jäämiseen asti. Ihmiset muuttuvat, muuttavat, vaihtavat työpaikkaa, aloittavat ja lopettavat harrastuksiaan jne. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaikki kirjeet tallessa. Kortteja laitoin pois kerran, kun plarasin niitä läpi, enkä tunnistanut enää 'Pirkkoa' tai 'Joukoa'...

Yli 90 vuotiaana kuolleen tätini jäämistöstä sain kasan kortteja ja kirjeitä... niitä vaalin

Mun sisko on ollut suvussa sukutukimuksen tekijä ja hän on ottanut vastaan edesmenneiden kirjeitä, vanhoja valokuvia jne. Oli vähän närkästynyt mulle, kun kerroin heittäneeni kirjeet yms roskiin. Sanoin, ettei niissä ollut mitään sellaista, jolla olisi ollut jotain merkitystä sukututkimuksen kannalta ja ainoastaan ehkä ne 70-luvun teinikalenterit olisivat voineet jollain tavalla kuvata sitä aikakautta. Toisaalta aika vähän tuli ylipäätään kirjeitä kirjoiteltua, kun puhelimet oli kuitenkin jo keksitty. Ainoastaan kasarin alkupuolella ulkomaille lähteneiden ystävien kanssa oltiin kirjeenvaihdossa, koska ulkomaanpuhelut oli kalliita. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi huijata, jos pitää videoida mittaus.

Voipas. Lämpögeeliä vaan kainaloon tai sellainen kivunlievitykseen tarkoitettu lämpöpakkaus. Sitten tuikkaa kuukemittarin puseron kaula-aukosta kainaloon. 

Siinä narahtaa äkkiä jos tulee liian korkea lukema. Tarkkaan joutuu kalibroimaan lämpöpakkauksen.

Ehkä sellaista sitten pitäisi etukäteen harjoitella.