Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teleoperaattorin liittymämyyjä ei yleensä myöskään tuota yhteiskunnallisesti mitään. Samalla kun yksi operaattori saa asiakkaan, toinen menettää sen. Nollasummapeliä.
Paitsi jos se liittymämyyjä soittaa just sopivasti silloin, kun perheessä lapselle ollaan hankkimassa ekaa kännykkää.
Joku myös kuolee ja liittymä lopetetaan.
Se on kyllä ihan totta. Ja niitä kuolevia alkaa olla enemmän kuin syntyviä
Vierailija kirjoitti:
Teleoperaattorin liittymämyyjä ei yleensä myöskään tuota yhteiskunnallisesti mitään. Samalla kun yksi operaattori saa asiakkaan, toinen menettää sen. Nollasummapeliä.
Paitsi jos se liittymämyyjä soittaa just sopivasti silloin, kun perheessä lapselle ollaan hankkimassa ekaa kännykkää.
Nro 285: "Toimiva julkinen sektori on yhteiskunnan etu. Muissa Pohjoismaissa on mm. aktiiviset työllisyyspalvelut, jotka aidosti hoitavat tehtävänsä. Suomessa työkkärillä on vain negatiivinen maine. "
Totta tuo. Mä ajattelin lähinnä sitä, että kun nimenomaan julkisella sektorilla (valtionhallinto yms) kehitetään uusia määräyksiä ja uutta byrokratiaa, joka koskee yksityistä sektoria, niin miten muissa maissa yksityisen sektorin työpaikoilla huolehditaan siitä, että kaikki uudet määräykset ja ohjeistukset on ylipäätään tiedossa (eli joku aktiivisesti seuraa kaikkia erilaisia määräyksiä, ohjeistuksia, standardeja, asetuksia ja direktiivejä) ja on tehty joka himputin hommaa varten dokumentit ja selvityksetm, koska sellaiset vaan nyt pitää olla, vaikkei kukaan välttämättä niitä ikinä edes lue.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään samassa lehdessä oli nämä väitteet kumoava kommentti.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010571228.html
Jokainen taloudesta mitään ymmärtävän tajuaa, että Suomen ongelma ei ole pienet tuloerot vaan heikko tuottavuus. Meillä tuloerot ovat samaa luokkaa kuin muissa Pohjoismaissa (joissa kaikissa köyhyys on vähäisempää kuin korkeampien tuloerojen maissa). Muissa Pohjoismaissa tuottavuus on kuitenkin parempi. Tehdyissä työtunneissa ei ole eroa.
Suomea paremmin menee mm. Tanskassa, jossa parempaan tuottavuuteen päästään vähemmillä työtunneilla.
Tähän olisi mielenkiintoista tietää syyt. Miten muissa Pohjoismaissa on hoidettu alati kasvavan byrokratian määrä? Norjaan ei voi verrata, koska Norja ei kuulu EU:hun, mutta noin muuten? Joskus 20 vuotta sitten omasta työstäåni noin 80% oli tuottavaa työtä ja 20% byrokratiaa. Nyt tilanne on toisinpäin eli 20% on tuottavaa työtä ja 80% byrokratiaa. Olen kuullut samaa myös muutamalta muulta alalta. Tosin meillä Suomessa on varmaan ihan omaakin byrokratiaa eikä ainoastaan EU:n byrokratiaa, mutta silti. Olen kuullut muiltakin ihmisiltä, että jo pelkän tarjouksen tekemiseen kaikkine selvittelyineen, liitteineen ja dokumentteineen menee enemmän aikaa kuin itse tarjouksen kohteena olevan työn tekemiseen. Mä taidan ehtiä eläkkeelle (2 vuotta enää) ennenkuin tekoäly väsää kaiken tuon liirumlaarumin ja työntekijä voi sitten keskittyä taas siihen tuottavaan työhön.
301: "Suomi on kannustinloukkujen luvattu maa. Tämä tappaa motivaation työntekoon ja ilman motivaatiota työntekijä on ehkä paikalla muttei läsnä. Järjestelmä isossa kuvassa pikemminkin kannustaa tehottomuuteen kuin palkitsee hyvin suoriutumisesta.
Ja sitten tätä vielä ihmetellään asiantuntijoiden taholta. Varsinaisia ruudinkeksijöitä sanoisin."
Kannustinloukuilla tarkoitetaan yleensä sitä, että ei ole taloudellisesti kannattavaa tehdä jotain. Tuo tottakai tappaa motivaation työntekoon, mutta mä en tarkoittanutkaan ihan sitä. Tarkoitin sitä, että yhä enemmän työaikaa menee byrokratian hoitamiseen kuin tuottavan työn tekemiseen. Just hiljattain juttelin tästä yhden tutun kanssa. Tulee tarjouspyyntö hommasta X. Jotta voi jättää tarjouksen, pitää kaikenlaiseen byrokratiaan käyttää enemmän aikaa kuin mitä homman X tekemiseen menisi. Jos laittaa tuon tarjouksen tekemiseenkin menevän ajan hintaan (siis sen homman X tekemisen lisäksi), hinnasta tulee tarjouspyynnön esittäneelle liian suuri eikä hän tilaa hommaa X.
Yksinkertaistettu esimerkki ihan omasta työstäni: asiakas haluaisi, että mä tekisin homman, johon mulla menee 2 tuntia. Mä en voi - siis enää nykyisin - alkaa tehdä hommaa ja sen jälkeen laskuttaa asikasta 2 tunnin hommasta. Asiakkaan pitää ensin ottaa ylemmälle taholle yhteyttä ja sieltä sitten lähetetään mulle tarjouspyyntö. Koska tarjouspyyntöön pitää lisätä kaikenlaisia dokumentteja, mulla menisi niiden tekemiseen 4 tuntia. Okei, teen sen ja työmääräarvioni ei olekaan 2 tuntia vaan 6 tuntia. Sitten asiakkaan päässä taas pohditaan, että onpas yhdellä pikkujutulla hintaa. No tottakai on, koska 2/3 ajasta menee siihen byrokratiaan ja vain 1/3 siihen varsinaiseen homman tekemiseen. Sitten asiaa puntaroidaan asiakkaan päässä, että onkohan tämä nyt sittenkään tarpeellinen koko juttu. Pari kuukautta myöhemmin tulee kuin tuleekin tilaus. Teen homman ja se siitä. Mutta jos oltaisiin toimittu kuten toimittiin joskus aiemmin, asiakkaan lähettämästä ensimmäisestä sähköpostista olisi kulunut vain 2 tuntia ja asiakkaalla olisi ollut jo valmista. Ja 1/3 halvemmalla hinnalla. Näin siis toimittiin joskus aikoinaan: nopeasti ja tehokkaasti. Eikä asiakas maksanut byrokratiasta.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/