portland

Tryout kirjoitti:

GOldie, täytän tänä vuonna 29v.

Miten tähän viestin alle saa lisättyä tollaisen "esittelytekstin" joka teillä muilla on? :D

Kävin just itsekin laittamassa, :). Eli mene profiilisivullesi, ylhäällä vasemalla on välilehti nimeltään "muokkaa" ja sieltä se kenttä, jonka otsikko on "allekirjoitus". Sit alhaalta vaan "tallenna" ja TADAA!

Mikäli käytät tätä vauva-foorumia muihinkin asioihin ja käyt muilla foorumeilla kirjoittamassa niin se tietty seuraa sit sinua sinnekin, näkyy siis aina käyttäjätunnuksesi alla.

Minä käytin minipillereitä vain kolmisen kuukautta ennen kuin oli pakko lopettaa sivuvaikutusten takia, mm. jatkuvaa tiputtelua ja äärimmäistä ahdistuneisuutta. Kierto palautui ainakin näennäisesti lähes heti, tosin kierto oli pari päivää normaalia lyhyempi pari-kolme kiertoa.

Tietääkö muuten joku siemennesteanalyysin hienouksista? Ohjeissa lukee, että edellisestä siemensyöksystä pitää olla 2-5 päivää. Tarkoittaako tämä myös sitä, että saa olla max viisi päivää edellisestä? Olettaisin näin, mutta vain koska olen mm. täältä lukenut, että siemenneste menee huonoksi x-ajan jälkeen. Täytyy soittaa klinikalle maanantaina ja selvittää, mutta maanantaihin on juuri nyt pitkä aika, heh.

Mikäli on noin, että saa olla max viisi päivää edellisestä, niin miehelläni on yksi ainoa päivä tässä kuussa, jolloin hän voi toimittaa näytteen... (koska yövuoroja ensin miehellä ja sitten minulla ja yövuorojen aikana ei todellakaan harrasteta seksiä eikä itse asiassa juurikaan nähdä toisiamme). Kertonee hiukan tästä kahden vuorotyöläisen elämän yhteensovittamisen hankaluudesta ja miten veemäistä seksin, ovulaation ja työvuorojen aikatauluttaminen oikeasti on. Ja kuinka siihen on nyt niin kyllästynyt vuoden yrityksen jälkeen, että seksi ei todellakaan ole vapaaehtoisesti mielessä. Nyt saa levätä kaikesta tuosta kierto-pari, kunnes tutkimukset on tehty ja tulokset saatu. Sitten katsotaan miten jatketaan.

Sain eilen AMH-tulokset ja ne olivat huojentavat. Arvo oli 2.1, mikä on ikäiselleni ihan hyvä, ei tietenkään enää priimaa, muttei myöskään yhtään huono. Ei siis heti-paniikkia hoitojen yms suhteen.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Viennna kirjoitti:

Täällä oli oviksen aikaan selvää nippailua, eilen kipeytyi rinnat. Oletetut kuukautiset 10 päivän päästä, en usko olevani raskaana. Ei mitään ihmeellistä missään oikein siis. Ehkä vähän ärsyttää jo valmiiksi tulevat menkat, kun olen juuri saanut BV:n hoidettua, että mahtaako taas palata.

Nyt minua mietityttää tuo tsh, jos 1-2 olisi optimaalinen, niin miksi minun 3,44 arvoa ei hoideta? Huoh, lääkärit viittaavat vain ikääni, ihan niin kuin haluaisin odotella vauvan tuloa vuosia sen takia etteivät hoida.

Ymmärrän hyvin, että harmittaa se, ettei pääse jo nyt hoitoihin ❤. Mutta samalla on hyvä muistaa se, että kun on kyse julkisista palveluista niin joudutaan katsomaan kokonaisuutta ja tekemään ns. kiireellisyysarvioita. Sinulla on kuitenkin reilu 20v aikaa vielä saada lapsi, esim. minulla 36-vuotiaana on enää n viisi vuotta ja monella vielä vähemmän. Eli on luonnollista, että ne hoitovarat, jotka eivät ole rajattomat, laitetaan sinne, missä niiden tarve on kiireellisin. Toedän, ettei se auta henkilökohtaista tuskaa, mutta näin toisenlaisena perspektiivinä. Sinulla ON kuitenkin aikaa kun olet aloittanut "lapsenteon" niin nuorena, olet todella onnekas siinä mielessä. Vaikka olisi mitä ongelmaa niin nekin ehditään sinulla hoitamaan ja ratkomaan. Se on hieno asia.

Tästä oli puhetta vanhassa ketjussa, mutta tuli nyt samalla mieleen sivuasiana. Tämä yleisen puolen priorisointitarve on myös syy miksen pidä oikeana valehdella yrityksen kestosta hoitohenkilökunnalle, ellei siis kyse ole yksityisestä hoidosta ja koko maksu menee omasta kukkarosta. Se tarkoittaa nimittäin, että joku muu, joka ehkä tarvitsisi kiireellisimmin hoitoa, joutuu odottamaan hiukan pidempään.

Tuli tästä nyt vaan samalla mieleen, ei ollut Viennna piikki sinua kohtaan.

Sukkis88 kirjoitti:

Ovistikut ei ole vielä tullut niin kysynpä täällä. Voiko ovis aiheuttaa huimausta ja turvotusta , väsymys, voimaton olo?meillä kyllä esikoinen 5v mutta silloin elin itsekin uskossa että lapsi tulee kun on tullakseen enkä tiedänyt mitään oviksesta eikä sellaisesta. Nyt ikää tuonut viisautta lisää. Täällä menossa yk1 kp18.

Minulla tekee ainakin juuri tuota. Tai se tulee useimmiten heti huipun jälkeen. Tänään tikutinkin vaikkei ollut tarkoitus kun on ääretön väsymys, keho kuin lyijyä ja itku koko ajan kurkussa. Ja tikussahan olikin haaleaa väriä, eli huippu on luultavasti ollut eilen.

Meillä se meni ohi kun seksiä viimeksi noin viikko sitten.

Siitäkin itkin tänään miehelle, etten enää jaksa kantaa tätä vastuuta kierrosta ja tärppipäivistä. En oikeasti tiedä ymmärsikö hän edes, hänessä on niin vahva se "tulee jos on tullakseen"-mentaliteetti.

Hän on muuten niin huomaavainen mies ja hyvä kumppani, mut jostain syystä tämä vauvantekeminen ja siitä puhuminen ei luonnistu. Vaikka hän oli se, joka oli heti valmis heivaamaan ehkäisyn ja totesi, että tottakai me lasta yritetään. Liittynee siihen, että hänen mielestään seksikin on intohimon asia, ei sitä kuulu aikatauluttaa ja ohjeistaa ja aukipuhua. Minä taas olen sitä mieltä, että ilman muuta pitää puhua ja kommunikoida ja kertoa! Siihen pitää panostaa, ei se itsestään se homma pyöri, vaikka kuinka olisi intohimoakin olemassa.

Nojoo. Tämä on siis meidän haaste ja erilaisuus, joka ei tässä lapsentekoprojektissa hirveästi helpota asioita.

Oli aikaisemmin puhetta hankinnoista. Minulle ei ole tullut mieleenkään ostaa mitään vauvaan liittyvää, ei edes niinä ekoina innostuneina yrityskerroilla. Nykyään ajatus lapsesta on jotenkin jopa utopistinen, etten yhtään tiedä osaanko edes tajuta olevani raskaana mikäli jonain päivänä jotain väriä siihen raskaustestiin tulisi. On vähän sellainen olo, että mieli valmistautuu jo siihen, ettei lasta tule. Ja kun lähtee sille linjalle niin ei se elämä tämän asian tuolla puolen huonolta tunnu. Voisi tehdä pidempiä matkoja, elää vapaammin. Yritän itse asiassa nyt pitää mieleni niissä sfääreissä, koska se lapseton tulevaisuus tuntuu nyt henkisesti paljon kevyemmältä kuin tämä limboilu vauva-asian kanssa.

Alkon ja muiden ruokien suhteen en ole vuoden aikana tehnyt mitään muutoksia omiin tapoihini. Alkoholia en tosin juurikaan muutenkaan käytä. Elämä jatkuu nyt minun elämäni näköisenä, jos siihen vauva liittyisi yhtäkkiä mukaan niin sit tehdään muutoksia.

(N36, M38. Yk13. Ensimmäistä yritetään.)

Nuo kilpparihommat ovat kyllä ihmeellisiä. Oma TSH oli nyt 3.1, mikä on matalin arvo sitten eka mittauksen vuonna 2016, jolloin se oli 4.98 ja aiheutti seurantaa. Nyt on arvo kolmen eri lääkärin mukaan oikein hyvä (kaksi lääkäreistä erikoistuneet lapsettomuuteen).

Vasta-aineita minulla ei kuitenkaan ollut, joten tarkoittanee, ettei subkliinistä vajaatoimintaa kuitenkaan ole? Tiedä näistä.

Olen pohtinyt nyt pari päivää hoitoja ym. Mies "joutuu" tosiaan nyt siemennesteanalyysiin ja hän ei ollut kovin mielissään. Kyllä hän suostui ja totesi, että onhan minuakin jo sorkittu, et onhan se oikein, että hänkin kantaa kortensa kekoon. Mutta hän kysyi hyvän kysymyksen kun puhuttiin jatkosta ym, eli että mitä tässä nyt haetaan, onko tarkoitus se, että sen lapsen pitää tulla ja siihen pyritään, hinnalla millä hyvänsä. Mikä meidän polku siis on ja ollaanko jo määritelty lopputulosta?

Miehen asenne on, että tulee jos on tullakseen ja hän kokee, ettei asia ole täysin meidän käsissämme. Jos ei lasta saada niin sit ei vaan saada ja eletään sen mukaan. Hän haluaa lapsen, joo, mutta samalla hän on hyvin fatalistinen asian suhteen.

Itse tarvitsen tunteen kontrollista ja siksi haluan tietää onko joku selkeä syy olemassa siihen, että meillä kestää. En osaa edes ajatella mitään IVF:ää tms tässä vaiheessa. Kuinka pitkälle olen valmis menemään? Haluan kaikki faktat, jotka voin saada ja tämän jälkeen voin tehdä päätöksiä jatkosta. Tieyämättömyys on pahinta. Tosin jos kävisi niin, ettei mitään vikaa löydy mistään niin sit uskoisin voivani rentoutua ja ryhtyä fatalistiksi itsekin. Pahinta kun olisi se, että tässä jyystettäisiin vielä 6kk ja vasta sitten saataisiin esim. kuulla, että miehen sperma on liian heikkoa tai että minulla on munanjohtimet tukossa tms. Meillä kun sitä seksiä on niin harvoin, että joka kuukausi vaatii ponnisteluja ja aikatauluttamista sen takia ja myös molempien vuorotyön takia. Se on oikeasti ollut jyystöä koko vuoden ja olen melko kyllästynyt koko touhuun. Ei seksiin, vaan siihen, että sitä pitää kontrolloida ja pitää silmällä ja tiedostaa kiertoa ym ym. Jos seksiä olisi kaksi kertaa viikossa normitahdilla niin voisi heivata kaiken kontrollin ja antaa luonnon hoitaa, mutta kun meillä on välillä kerran viikossa ja useimmiten kerran kahdessa viikossa.

Nyt toivon vaan, et oma AMH-tulos on hyvä eikä meillä sen suhteen olisi kovaa kiirettä. Lisäksi tottakai toivon, et miehen tuloksessa ei vikaa, mutta samalla niin jokin häikkä siinä antaisi jonkun syyn, ja syyn saaminen olisi lohdullista. Varsinkin kun jos peruspalikat ovat kunnossa niin syyn löytäminen voi olla melko hankalaa ja herran haltuun.

Äh.

Nyt on kp15 ja ovulaatio on juuri ollut tai on juuri tulossa. Tässä kierrossa ei ole ollut muuta oireita kuin runsas valkovuoto, en myös ole tikuttanut. Seksiä oli 1.1, voisi yrittää saada toinen kerta aikaiseksi tänä iltana, mut miehellä on työputki pitkine työvuoroineen eikä hän ole nukkunut hyvin pariin yöhön, joten voi olla, et kun hän tulee kotiin klo 20 jälkeen niin häntä ei hirveästi innosta.

Noh. Tällainen kunnon pläjäys taas vaihteeksi, heh.

Mukavaa viikonlopunjatkoa kaikille ❤