pilvi83

Jospa kirjoittelis näin lauantai-illan kunniaksi, niin pinokin nousis vähän korkeammalle eikä häviä vallan kauaksi.



Maha tuntuu ottaneen pienen kasvuspurtin viimeisen viikon aikana, ja ilmeisesti se alkaa näkyä ulkopuolisillekin, sillä tänään multa kysyttiin ekan kerran , että oonko raskaana. Ihanaa, en pane ollenkaan pahakseni tuota mahan näkymistä! Sitä vaan odotan pienellä pelolla ja jännityksellä, alkaako tuo selkä nyt taas vaivaamaan kuten kävi ekassa raskaudessa mahan pullahdettua esiin (silloin viikon 22 tienoilla). Oon ollut lapsesta asti huonoselkäinen ja raskausajan vatsan kasvaminen pahensi ongelmaa entisestään ja aiheutti aikamoista kipuilua. Noh, turha sairastaa etukäteen, voihan olla että tällä kertaa säästytään tuolta vaivalta, kun tää raskaus on muutenkin tuntunut olevan aika erilainen kuin ensimmäinen.



Tänään on ollut eka päivä ilman minkäänlaista pahoinvointia!!! Jihuu! Johan tätä on odotettukin.:) Vaikka se pahin oksentaminen loppuikin jossain 12-13 raskausviikoilla ja etominenkin on viikko viikolta helpottanut niin ettei viime viikolla oksettava olo vaivannut enää kuin ruokailujen (lämpimän aterian) jälkeen, niin silti se on ollut aika kuluttavaa. Sentään viikolta 6 asti tässä jo oltu enemmän ja vähemmän huonovointisia, joten tämä päivä on tuntunut tosi auvoiselta.:)



Liikkeiden tuntemisesta en ole ihan varma. Parin viikon ajan on satunnaisesti tuntunut sellaisia yksittäisiä jumpsahduksia, joiden arvelen olleen sikiön tekosia, mutta vannomaan en mene. Ehkä odottelen vielä selvempiä merkkejä...



Tuli hyvin omanapainen kirjoitus, pahoittelen.

Lauantai-illan jatkoja vaan kaikille!



Nasuliini ja Skepi rv 16+4

Uusi viikko alkoi jälkeen. Ihan kiva kun aika menee näin vauhdilla ja parin päivän päästä on jo lokakuu.



Edellisessä pinossa taisi olla ainakin pari uutta maalismammaa. Tervetuloa vaan mukaan!



Viikonloppuna oltiin miehen kanssa kanssa kylpyläreissulla ihan kahdestaan, esikoinen oli mummun hoivissa kotona. Saatiin keväällä häälahjaksi matkalahjakortti ja nyt vihdoin käytettiin se pois. Kylläpäs tekikin terää syödä, lepäillä ja tehdä kaikkea muutakin omaan tahtiin, ettei tarvinnut "palvella" ketään... Ruokaakin sain menemään alas ihan mukavasti, kun pahoinvointi alkaa olla voitettu. Se kyllä tuli huomattua ettei tuonne mahaan todellakaan pysty ahtamaan sellaista määrää ruokaa kuin ilman raskaanaoloa olisin seisovasta pöydästä saattanut syödä. Ja hyvä niin, eihän sellainen ahmiminen ja ähky, mikä tuollaisista buffetpöydistä monesti (ainakin itselläni) on tuloksena, ole hyväksi kenellekään.



Tänä aamuna oli toinen neuvolakäynti. Kaikki oli oikein hienosti. Sykkeen (n. 140) neuvolantäti sai kuulumaan ihan samantien ja tosi voimakkaana, vaikka varoittelikin että voi joutua etsimään kauan. Voi miten ihanaa ne äänet olikaan kuulla taas useamman viikon paussin jälkeen!



Nyt syömään, nälkä alkaa kurnia.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!



Nasuliini ja Skepi rv 14+6

Täällähän on hieman hiljaisempaa taas vaihteeksi. Välillä jos ei päivään pääse lukemaan viestejä niin pino on kasvanut pituutta heti hirveästi... Nyt ei.



Tervetulo minunkin puolesta uudelle maalismammalle, Minnikös se nimimerkki oli...



Tosi hienoja uutisia, Vacsuli! Nyt voinet nauttia raskaudesta taas keveämmin mielin.:)



Itselle ja esikolle pukkas pari päivää sitten flunssa päälle, yöt ovat olleet tavallista paljon rikkonaisemmat ja oma olo siitä(kin) syystä aika nuutunut. Raskauden suhteen tuntemukset pysyneet samoina kuin ennen, ei suurempia muutoksia.



Meillä raskaudesta on kerrottu esikoiselle, miehen ja minun vanhemmille, kummankin sisaruksille sekä muutamille ystäville. Paljon on vielä tuttuja "pimennossa", mutta eipä noille ei-niin-läheisille sukulaisille ja kavereille ole vielä mitään kiirettä kertoa.



Eipä tässä sen ihmeempää. Vointeja kaikille, ja hyvää alkavaa viikonloppua!



Nasuliini ja Skepi rv (hmm, pitääpä oikein miettiä) 13+4

Tänään on ollut vähän kehnonpuoleinen aamupäivä/päivä. Aamusta tuli tehtyä ruokaa, leivottua ja raivailtua vähän huushollia, kun tiesin että päivemmällä tulee vieraita poikkeamaan. Liiasta touhottamisesta palkaksi sai sitten mennä oksentamaan taas mahalaukun tyhjäksi. Pieni muistutus jälleen siitä että pitäis kenties ottaa rauhallisemmin... Oon muutenkin huomannut, että viime viikkoina oksentamiset ajoittuu juuri sellaisiin päiviin, kun on tavallista enemmän touhua, ruuanlaittoa, siivoamista yms... Onneksi tuota yrjöämistä on nykyseltään harvakseltaan, n. kerran viikossa. Silti välillä tuntuu että sekin on liikaa, kun perusolo ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään normaalia. Nauttikaahan te olostanne, jotka olette jo päässeet eroon tästä alkuraskauden pahoinvoinnista.



Monet ovat tunteneet jo liikettä mahassa. Varmasti ihanaa! Itse tunsin esikoisen potkut vasta joskus rv 21-22, ja vähän luulen että en tule tälläkään kertaa erottamaan vauvan varsinaista liikehdintää vielä pitkään aikaan... Joka ilta kyllä kuvittelen että nyt saattais olla jo potkuntapaiset kyseessä, mutta mun mahassa tuntuu kiertävän niin hirveästi ilmaa että ilmeisesti kaikki hetkelliset kohoumat ja "pulinat" johtuvat vain siitä. Itseasiassa kesälläkin, jolloin en ollut vielä edes raskaana, sanoin miehelle että pakko tuolla vatsassa on olla vauva kun mun maha kohoaa paikkapaikoin välillä ihan silminnähden ylemmäs...



Pitäis vähän parantaa ruokailutottumuksia, että jäis noi herkut ja sitämyöten ilmavaivatkin varmaan vähemmälle, mutta minkäs teet kun tavalliset ruoat ei tahdo maittaa vieläkään ja esimerkiksi kasvikset ei mene alas kirveelläkään. Ennen pahoinvoinnin alkamista söin suht. terveellisesti ja joka ruualla salaattia ynnä muuta vihreää, nyt tomaatti-kurkku-jäävuorisalaattitekeleen ajatteleminenkin ällöttää... Ja maitoa, jota ennemmin join aina lasillisen ruuan päälle, en voi edes harkita nyt, kun sekin inhottaa. Oon sit yrittänyt syödä hedelmiä vähän enemmän ja jogurttia ja juustoa maidon sijasta.



Nyt ulkoilemaan ennen seuraavaa ruoka-aikaa. Heissan!



Nasuliini ja Skepi rv 12+4

Eipä ole tullut hetkiin taas kirjoiteltua, kun ei ole tapahtunut mitään erikoista.



Helpottava kuulla, VACSULI, että toinen näytteenotto meni pienemmällä "tuskalla" kuin se ensimmäinen. Kuullosti erittäin ikävältä se eka kerta näin piikkikammoisen korvaan... Toivottavasti kaikki olisi hyvin tulosten suhteen.



Niin ei ole tullut aiemmin mainittua, mutta itse en osallistu noihin sikiöseulontoihin. Mulla on kehitysvammainen sukulainen ja kun oon seurannut hänen elämäänsä suht. läheltä koko ikäni, niin ainakin nyt tuntuisi ettei vammainen lapsi olisi omalla kohdallakaan mahdottomuus, joskin varmasti järkyttäisi ainakin aluksi. Mies on myös ihan samalla linjalla. Toki toivotaan että lapsi olisi kaikinpuolin terve, mutta jos meille vammainen vauva syntyisi niin eiköhän se ole sitten tarkoitettu meidän perheeseen. Että ei sitten nähty mitään syytä osallistua kokeisiin.



Oma olo on suht. ok, ei vielä lähelläkään normaalia mutta parempi kuitenkin kuin menneinä viikkoina. Vessassa juoksen minäkin monta kertaa päivässä, "yöjuoksut" on vähentyneet, nyt selviää välillä jopa koko yön ilman pissataukoja.:)



Aurinko paistelee ulkona, joten täytyy lähteä nauttimaan nyt näistä hyvistä keleistä pihalle. Hyviä vointeja!



Nasuliini ja Skepi rv 12+2