pilvi83

Olo on tänä aamuna ollut suht. hyvä, johtunee varmaan useamman tunnin ulkoiluretkestä työn kanssa.



Tarkoitin siis "tytön" kanssa.



Nasuliini

Lyhyesti vaan kirjoitan lääkärineuvolakuulumisia. Eilen siis mulla oli ensimmäinen lääkärintarkastus ja eipä siellä vastaanotolla montaa minuuttia tarvinnut istuskella, mut kaikki olennainen tuli käytyä läpi. Sisätutkimuksessa ei ilmennyt mitään ihmeitä ja nyt kuunneltiin ekan kerran sikiön sydänääniä ja "jumpsutus" kuului hienosti. Tosi kiva oli kuulla tuo ääni, kun mun mielestä se reilun viikon takainen ultrakuva oli vähän epäselvä (lääkärin mukaan normaali löydös) ja nyt oli huojentavaa kuulla ainakin ne sydänäänet normaalisti.



Olo on tänä aamuna ollut suht. hyvä, johtunee varmaan useamman tunnin ulkoiluretkestä työn kanssa. Raikas ilma piristää.:)



Nasuliini ja Skepi 11+0 (jihuu, näinkin pitkällä jo!)

Eipä ole tullut taas hetkiin kirjoitettua, kun mustakin (joku muukin on sanonut täällä samaa) on tuntunut ettei ole mitään ihmeempää kerrottavaa.



Olo on suhteellisen siedettävä. Närästys ja ummetus meinaavat välillä ottaa vallan, samoin väsymys. Pahoinvointi jatkuu, mutta paljon paljon lievempänä kuin tuossa aikaisemmin. Joku muukin täällä kävi suosittelemassa niitä pahoinvointirannekkeita, ja niin voisin minäkin parin viikon käytön perusteella tehdä. Voihan olla että olo olisi muutenkin alkanut helpottaa juuri näiden ostamisen tienoilla, mutta ainakin olo on helpottunut huomattavasti näiden hankkimisen jälkeen ja lähes jatkuvasti nää ovat mulla päivisin ranteissa. välillä jos tulee otettua pois ja hetken kuluttua huomaa heikotuksen alkanvan, niin kyllä vaan äkkiä laitan ne takaisin käsiin (ja menen toki tankkaamaan ruokaakin, ei pelkillä rannekkeilla "elä"). Voimia vaan edelleen hirmuisen pahanolon kanssa painiskeleville...



KAISA-KISSA: Mä ostin edellisessä raskaudessa äippävaatteita Lindexiltä, H&M:ltä ja yhdet housut sekä tukivyön lastentarvikeliikkeestä. Nyt en vielä ole tarvinnut mammavaatteita, mutta ostin viime viikolla kirpparilta yhdet äitiysfarkut kun kohdalle osui. Hinta oli vaivaisen euron, syynä varmaan rikkinäinen kuminauha, jonka sitten (riittävän) näppäränä tyttönä vaihdoin ja sain palkaksi superhalvat, hyväkuntoiset housut. Jihuu!:)



Esikolle (tyttö 2v4kk) kerrottiin hiljattain vauvasta ja se tuntuu jotain jo asiasta tajuavankin. Se on pöristellyt (puhallellut ilmaa) kovasti mun mahaani vasten isin mallin mukaan ja eilen saunassa se seisoi selkä kaarella (vatsa pömpöllä) isoa mahaansa näyttäen ja sanoi: "vauva". Ollaan lueskeltu jotain vauvoihin/pikkusisaruksen saamiseen liittyviä lastenkirjoja ja niiden kuvissa äideillä on isot mahat vaikka mulla ei vielä mitään vauvamahaa näykään ja tyttö tuskin minua jäljitteli. Ihana että suhtautuminen tuntuisi olevan positiivinen, todellisuus voi olla sitten vauvan synnyttyä ihan toisenlaista mustasukkaisuusaaltoineen jne...



Nyt täytyy lähteä tytön kanssa saunaan. Mies on ollut koko päivän konemessuilla ja tuskin tulee ennen iltaa kun äsken vasta jostain terassilta soitteli. Mukavaa illanjatkoa kaikille!



Nasuliini ja Skepi rv 10+4

Kommentoinpa tuota (virtsa)näyteasiaa, ohjeet tosiaan tuntuu vaihtelevan paljon jo pelkästään yhden terveyskeskuksenkin sisällä...



Mua nimittäin ohjeistettiin neuvolasta viemään virtsanäyte pe-aamuna ennen ultraa labraan, ja käymään sen jälkeen (kun mahassa on varmistunut olevan elämää) saman tien verikokeissa. Hoituis kaikki asiat samalla kertaa eikä tarttis ajella montaa kertaa näytteitä antamaan. Virtsanäytteen siis vein ennen ultraa ja ultrassa tosiaan masuasukki näkyi niin kuin pitikin, joten menin sen jälkeen jonottamaan siihen verikokeeseen pääsyä. Jonoa oli aika paljon, ja kun lopulta vajaan tunnin istuskelun jälkeen pääsin sisälle, labratäti kertoi ettei voi ottaa niitä kokeita, kun näytteet ehtisivät vanhentua liiaksi viikonlopun aikana, kun ne vasta alkuviikosta lähetettäisiin jatkokäsittelyyn. Eivätpä sitten olleet tienneet/muistaneet neuvolastakaan tuota mulle sanoa. Istuin siis siellä melkein tunnin huonovointisena ihan turhan takia, ja joudun ajelemaan taas ensiviikolla takaisin. Nyt asiat olisivat hoituneet suht. kivuttomasti, kun olin saanut esikoiselle vahdin ja muutenkin siis liikkeellä tuon ultran vuoksi terveyskeskuksella. Että hieman otti päähän.



Ennen ensimmäistä neuvolaa (joka mulla oli viime viikolla) ja lääkärineuvolaa (joka on 1.9.) ei täällä meillä pissanäytettä tarvitse antaa, mutta muuten kyllä aina.



Olo on tänään ollut himpun verran parempi. Eilen sitävastoin yökötti ja väsytti aivan älyttömästi, olisin voinut pystyyn nukahtaa. Onneksi viime yönä sai nukuttua katkeamattomat, pitkät yöunet kun esikoinenkaan ei herännyt harvinaislaatuisesti kertaakaan enkä itsekään käynyt edes vessassa koko yönä. Ihana, pieni helpotus!



Nyt lähden valmistelemaan grillaustarpeita. Aurinko paistelee ulkona, joten ajattelimme isovanhempien kanssa tehdä ja syödä ruuat pihalla pitkästä aikaa. Mistä sen tietää, vaikka olis grillikauden päättäjäiset...



Nasuliini ja Skepi rv 9+5

(Työnimi on miehen keksimä, älkää kysykö mistä peräisin, emme tiedä itsekään. Tajutaan kuitenkin aina mistä on kyse, jos toinen puhuu "Skepistä"...;) )

Heissan!



Heti alkuun suuret pahoittelut keskenmenosta mami79. Pahalta tuntuu..:(



Mulla oli tänä aamuna eka (ja ainoa) ultra. Sikiö löytyi sieltä mistä pitikin ja vastas kooltaan aika tarkkaan menkkojen mukaan laskettua aikaa (menkoista laskettuna 22.3., ultralla 24.3). Pää-perämitta oli 26mm ja viikkoja siis nyt 9+3. Oli mukava saada varmuus siitä että mahassa todella on jotain tekeillä...



Tuntuu muuten hassulta, kun teillä joillakin on noita viikkoja jo noin älyttömästi, yli kahtatoistakin. Silloin ihan oman raskauden alkumetreillä, viikoilla 5-6, ajattelin että voi kumpa itsekin olisi jo vähän pidemmillä viikoilla niin kuin te jotkut muut jo olitte. Nyt sitä itsekin lähtentelee kymppiviikon alkua, joten ihmeesti ne päivät vaan on kuluneet. Ei ole itselläkään enää ihan mahdottomia aikoja tuonne 12 viikolle, jolloin olo toivottavasti viimeistään helpottaa.



Ultran jälkeen lähdimme miehen ja tytön kanssa Särkänniemeen ja vietimmekin siellä koko päivän, kotiuduimme vasta äsken. Oma olo oli ihmeen hyvä, mutta olin ihan tietoisesti varautunut reilulla eväskassilla että sain tankattua jotain syötävää vähän väliä ja etominen ei päässyt valloilleen. Laitteissa käynnin jätin tällä kertaa suosiolla hyvin vähälle, mutta iloa toi riittävästi eskoisen riemun seuraaminen erilaisissa härveleissä. Alunperin vähän mietittiin, miten tuo meidän ujo ja varautunut 2,4 v. tyllerömme tulee huvipuistossa viihtymään, mutta hänpä meni yllätykseksemme reippaana muutamiin laitteisiin yksinkin ja vielä useampaan isänsä kanssa. Et ei tuntunut menevän rahat hukkaan, kun sai niin kovasti vastinettakin...



Hyvää viikonloppua kaikille maalismammoille!



Nasuliini rv 9+3