Ördög
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Ördög kirjoitti:
Hattuset, eli Chapi Chapo. Ne olivat minsta pelottavia. Kummallista puhetta ja kolkko kubistinen maailma.
Oijoi, nyt löysit yhden minun mieliohjelmani! Minä tykkäsin noista ihan kamalasti, mutta harvoin niitä pääsi näkemään. Oooooooo! 😁
Mahtavaa kuulla että noilla hattuilijoilla on ollut tykkääjiäkin. Taisi olla niin, että ensimmäisessä näkemässäni Hattusten jaksossa hyväkkäät telkesivät pienen linturaukan häkkiin. Vaikka tipu myöhemmin laskettiin vapaaksi, jakso sai minut pillittämään ja toivomaan hattutyypeille tuskallista loppua.
Eemelistä, muumeista, Heikkopeikosta, Hermannista tai kepakosta ei minulle tullut mitään traumoja, joten joskus olen luullut itseäni vallan epänormaaliksi. Hyvä että Chapi ja Chapo saivat minut reagoimaan!
Hattuset, eli Chapi Chapo. Ne olivat minsta pelottavia. Kummallista puhetta ja kolkko kubistinen maailma.
Samalla logiikalla kuin että se voisi olla Jyrki, Jyri, Gjergj, Džordže, Georges, Georgy, Georgios, Giorgio, György, Jerzy, Jiří, Jorge, Jura, Jürgen, Jüri, Jörg, Jörgen, Jörn, Örjan, Đorđe, Jørgen ja niin edelleen.
Isoisäni sanoi aina että venäjää olisi hyvä osata. Hän tarkoitti sillä, että idän suurvalta kyllä kaappaa Suomenkin ennen pitkää. Hän oli syntynyt vuonna 1896 ja osallistunut kolmeen sotaan. Joten ymmärrän hyvin, miksi hän aina tähdensi, ettei venäläisiin lupauksiin voi luottaa. Olen viime vuoden aikana usein miettinyt, miten oikeassa isoisä olikaan...
Äijä kuoli vuonna 1985, vähän samaan aikaan kun Gorba pisti töpinäksi. Uudistuspolitiikka, perestroika ja glasnost saivat aikaan suurta kiinnostusta Suomessa venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan, ja minäkin opettelin melko lailla venäjää. Aakkoset oppii yhdessä päivässä, mutta verbisysteemi on melko kinkkinen.
Miksi motkottajafennot suoltavat perättömiä väitteitä?