Nötkötti

Kun aloitin itsenäistymisen ja muutin omaan vuokra-asuntoon, niin vanhin veljeni yritti tehdä kaikkensa, että minusta tulisi hänelle mieluinen pikkuveli ja vuosien saatossa hän sai aina raivokohtauksen, kun minä en noudattanut hänen asettamia vaatimuksia ja rajoituksia elämässäni.

Kuten sellaisista harrastuksista luopuminen, jotka eivät olleet hänen mielensä mukaisia: sarjakuvat ja videopelit.

Minun olisi pitänyt käydä kirkossa useammin, koska hän oli väsynyt keksimään tekosyitä kirkkoväelle, miksi minua ei ole näkynyt kyseisessä kirkossa moniin vuosiin, jonkin käsittämättömän logiikan mukaan hänen valkoiset valheet olivat täysin minun syytä.

Hän yritti vakuuttaa minulle, kuinka minulla on vakavia psyykkisiä ongelmia, kun en noudattanut hänen älyttömiä vaatimuksia ja minut pitäisi laittaa holhoukseen, mielentila tutkimuksiin ja minä tarvitsen edunvalvontaa.

Sitten ihmetellään, miksi minä osoita kunnioitusta häntä kohtaan.

"Kunnioitus" tarkoitti veljelleni, täydellistä alistumista hänen tahtonsa alle.

Lopulta tulin siihen tulokseen, että minä vahingoitin vakavasti veljeni yliherkkää egoa, kun en ikinä kysynyt häneltä neuvoa elämiseen ja asioihin, jotka eivät kuulu hänelle tippaakaan. Siitäkin huolimatta hän yritti tehdä kaikkensa asianlaidan muuttamiseksi, hän ei tietenkään nähnyt omassa toiminnassaan mitään väärää.

Nykyään ei olla juuri missään yhteydessä ja luultavasti, veljeni kuvittelee "rankaisevansa" minua. Minä olen tilanteeseen ihan tyytyväinen, vaikka veljeni edelleen muutaman kerran vuodessa ilmoittaa tekstiviestillä, kuinka minun täytyy elää elämääni, siitäkin huolimatta, että en ole vuosiin reagoinut mitenkään hänen viesteihin.

Välillä mietin pitäisikö minun lähettää veljelleni Kiitos kortti, sen ansiosta, kuinka hänen lähes pakkomielteisen toimintansa ansiosta minulle kehittyi vahva itsetunto. Luultavasti hän saisi ihan tolkuttoman raivokohtauksen...

Eikä siinä vielä kaikki...

Minä ja vaimoni, emme voi sietää mitään Muumituotteita. Eikä meillä todellakaan ole, eikä tule niitä (paitsi noin kymmenen vuotta sitten häälahjaksi saadut 2 kpl muumimukia) Jotkut tutut "Muumifanaatikot" ovat ottaneet asian henkilökohtaisena loukkauksena, kun meiltä ei löydy tippaakaan mielenkiintoa Muumikeräilyihin. Ilmeisesti Muumifanaatikkojen mielestä, kaikkien suomalaisten kansalliseen velvollisuuteen, kuuluu ehdottomasti kaikkien Muumi-tuotteiden tukeminen ja ostaminen. Ainoa asia jossa ei ( ainakaan vielä) ole muumeja näkynyt on ns. "aikuisten lelut".

Minä itse kerään Nintendon videopelejä, eikä minulle tulisi mieleenkään raivota niille, joiden mielestä videopelien kerääminen olisi typerää tai lapsellista.

En ole täysin varma, olenko aikaisemmin kertonut seuraavan tapauksen, mutta siitä huolimatta kerron sen nyt.

Tämä tapahtui viime vuosituhannella...

Asuin vielä äitini luona eräässä kerrostalossa ja meillä oli iso saksanpaimenkoira, jonka hoitaminen ja ulkoilutus oli minun vastuulla.

Eräänä päivänä kun olin viemässä koiraa ala-ovesta ulos, niin joku mies huusi raivoissaan välittömästi, jonkun asunnon ikkunasta:

-Ei siinä saa koiraa, ulkoiluttaa!!

Koira oli vain kävellyt hihnassa minun vierelläni, eikä kyseinen koira ikinä tehnyt tarpeitaan minkään talon läheisyydessä, vaan päinvastoin se teki tarpeensa yleensä läheiseen metsään, joka oli koirien ulkoiluttajien suosiossa.

Jälkeenpäin mietin, että eihän ole edes mitenkään mahdollista, viedä koiraa ulos kerrostalosta, kulkematta kerrostalon etu- tai takapihan kautta. Kyseinen mies ei enää ikinä huutanut uudelleen, vaikka minä en lainkaan reagoinut hänen huutoonsa.

Vain yksi, jonka kanssa olen ollut naimisissa jo yhdeksän vuotta. Minun ulkoinen olemus ja huumori ovat sellaisia, ettei niihin kukaan järkevä nainen/mies ihastu.

Oikeudenkäyntien valamiehistö valitaan satunnaisesti kansan keskuudesta. Valamiehistön ammattitaito on siis toissijainen asia, kun päätetään onko syytetty syyllinen vai syytön.