mikamurto.ulvila
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
mikamurto.ulvila kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan, seksuaalisuus ja etenkin marginaalinen seksuaalisushan se onkin Raamatun ydinkysymyksiä! Eiku...
Oikeasti riparilla puhutaan kauniisti kaikista ihmisistä. Jumala on luonut meidät kaikki ja rakastaa meitä <3 Siihen sisältyy seksuaalivähemmistötkin, tietenkin.
Joku roti Setankin aivopesulla. Tai sitten kutsutaan kaikki maailman vähemmistöryhmien edustajat lobbaamaan asiaansa, cp-vammaiset, sokeat, kuurot, diabeetikot, astmaatikot, jatka listaa...
Muuten hyvä kommentti, mutta täsmennyksenä että nämä muut ryhmät eivät ole ristiriidassa kristillisen evankeliumin kanssa, ja vielä täsmennyksenä ettei seksuaaliset vähemmistöt myöskään ole evankeliumin kanssa ristiriidassa, sinällään. Kyse onkin siitä kuinka seksuaalisuuttaan toteuttaa. Sellainen lobbaaminen (sanotaan sitä vaikka informaation jakamiseksi tai miksi tahdotaan) jossa nuoria määrätietoisesti johdetaan kristinuskon vastaisuuteen, jopa antikristilliseen ajatteluun, ei tietenkään kuulu kristilliselle rippileirille. Tarkoitan siis opetusta, jonka mukaan Jumala on luonut homouden, että se edustaa Jumalan luomistyön moninaisuutta ja rikkautta, ja että homoseksuaalisia taipumuksia/suuntautuneisuutta kokeva voi elää homosuhteessa ja siinä kokea Jumalan siunausta. Tuollaiseen sekasotkuun päädytään kun yhdistetään Setan oppimateriaali ja kristillinen evankeliumi. Seurauksena on silmänkääntötemppu, jossa kristillisyys muutetaan humanismiksi mutta edelleen esitetään kristinuskona. Sillä tiellä kirkko menettää perustuksensa ja toimii itseään vastaan eli kristinuskoa vastaan.
No ei tässä kyllä kyse ollut kristinuskoa vastaan käännyttämisestä...
Hei, en tiedä oletko sama vierailija joka kirjoitti "Oikeasti riparilla puhutaan kauniisti kaikista ihmisistä. Jumala on luonut meidät kaikki ja rakastaa meitä <3 Siihen sisältyy seksuaalivähemmistötkin, tietenkin."
Kristinuskon vastaisuudella en tarkoittanut vierailijan kommenttia, kuten omasta kommentistani käy ilmi, päinvastoin, on mielestäni kristinuskon mukaista ja oikein ja hyvin opettaa ja korostaa, että kaikki ihmiset luonnostaan ovat syntisiä ja rikkinäisiä ja monessa kohtaa pois totuudesta poikenneita, ja että silti Jumala rakastaa erotuksetta kaikkia ja kutsuu kaikkia parantavaan hyväksyntäänsä, mikä ei tietenkään tarkoita synnin hyväksymistä vaan ihmisen hyväksymistä. Tämä on kristillistä perusasiaa. Siksi kristittyjen jos kenen pitäisi käyttäytymisessään osoittaa kunnioitusta kaikkia ihmisiä ja heidän arvoa kohtaan - samalla kun pidetään kiinni siitä, että synti on synti ja tulee edelleenkin sanoa synniksi.
Nimenomaan rakkaus antaa voimaa synnin todellisuuden kohtaamiseen itsessä ja toisissa ja sen kanssa elämiseen, kysyen ja löytäen Jumalalta oikeat suuntaviivat elämän ratkaisuissa. Mielestäni se edellyttää kiinnostusta Jeesusta kohtaan vaalia suhdetta Häneen rukouksessa ja olla avoin Pyhän Hengen vaikutukselle. Siksi kristillisyydessä on aina pohjimmiltaan kyse ei sääntökokoelmasta, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, vaan suhteesta elävään persoonaan: ylösnousseeseen synnin, kuoleman ja sielunvihollisen voittajaan. Johon nuori konfirmaatiossa tunnustaa uskovansa.
Kristinuskon vastaisuudella tarkoitin opetusta, jonka mukaan Jumala on luonut homouden ja että se edustaa luomistyön moninaisuutta ja rikkautta, ja että homoseksuaalisia taipumuksia/suuntautuneisuutta kokeva voi elää homosuhteessa ja siinä kokea Jumalan siunausta. Se on kristinuskon vastaista ja siis kokonaan eri asia kuin se että Jumala rakastaa jokaista.
Edelleen korostan, että Setan oppimateriaalin ja kristillisen ihmisrakkauden yhdistäminen johtaa antikristilliseen sekasotkuun, jossa kristillinen lähimmäisenrakkaus irrotetaan lähtökohdastaan ja sille annetaan uusi, humanistinen tulkinta, jota sitten esitetään Jeesuksen tahdon mukaisena. Silloin on kristinuskon Jeesus korvattu jollakin muulla. Se ei ole enää ylösnoussut synnin, kuoleman ja sielunvihollisen voittaja, vaan uskonnollisen puuhastelun tuotoksena syntynyt "toinen Jeesus", josta Raamattu aivan selvästi sanoo että sellainen tuo mukanaan kirouksen. Tämä ei siis ollut kritiikkiä vierailijan kommenttiin, vaan oma lisäykseni ja täsmennykseni asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se homoseksuaalisuus mihinkään katoa vaikka kristilliset yrittävät niin kovasti vaieta kuoliaaksi. Itseäni ei kirkkoon kuulumattomana tämä asia kosketa mitenkään mutta ihmettelen miksi kristityt haluavat kasvattaa lapsensa tynnyrissä? Eikö olisi hyvä saada jonkinlainen käsitys siitä millaisia ilmiöitä ja ihmisiä maailmassa oikeasti on olemassa ja keskustella niistä avoimesti? Teitä taitaa vaan pelottaa liikaa, että uskonopit kyseenalaistuvat ja kaatuvat niin helposti. Sellainen vaikutelma uskovaisista tulee, että defenssit on kovat ja siksi uskonnon kulisseja yritetään pitää yllä niin epätoivoisesti ja aggressiivisesti.
Ei tätä yritetä vaieta kuoliaaksi. Pikemmin suunta on nyt se, että moni perinteisen kristillisen ihmis- ja avioliittokäsityksen omaava vaikenee oman käsityksensä kuoliaaksi, kun pelkää tulevansa syrjityksi tai saavansa ahdasmielisyyden leiman jos kertoo kuinka asiat näkee ja kokee. Asioista on hyvä keskustella ja mielestäni kristillinen arvopohja ja perusturvallisuus tuo siihen hyvät lähtökohdat. Keskustelu on kuitenkin eri asia kuin omasta uskosta tinkiminen ryhmäpaineen tai setalaisen lobbauksen edessä.
Itseäni ei ollenkaan pelota että uskoa kyseenalaistetaan. Ei Jumala siihen kaadu. Omat uskonnolliset näkemykset voi muuttua ja kaatua ja hyvä niin. Kyllä defenssejä on myös ateistisesti ajattelevissa. Yhtä hyvin kuin kysytään "miksi ihminen on luonut uskonnon, mihin tarpeeseen se vastaa" voidaan kysyä "miksi ihminen kieltää Jumalan olemassaolon, mihin tarpeeseen se vastaa". Kumpaankin kysymykseen voidaan löytää psykologisia tarpeita ja mekanismeja, mutta se ei vielä sinällään kerro mitään siitä onko Jumalaa vai ei.
Ja se että käyttäytyy aggressiivisesti kun omia uskomuksia/vakaumusta kyseenalaistetaan, on luontaista ja inhimillistä. Mitä paremmin uskova sisäistää uskonsa perusteet ja on kokenut Jumalan rakkautta ja juurtunut Hänen tuntemiseen, sen paremmat eväät hänellä on maltilliseen keskusteluun, koska ihminen ei ole hänelle vain "käännytysobjekti" vaan Jumalan rakastama yksilö. Mutta jokaisella on luonteensa ja sen särmät ollaan sitten mihin tahansa uskovia tai ei-uskovia. Itse olen useinkin kokenut sitä aggressiivisuutta, myös leimaamista ja vääristelyä, nimenomaan niiden ei-uskovien (eli johonkin muuhun kuin evankeliumiin uskovien) taholta. Myös ateistien taholta. Kerrankin nyrkkiä heiluteltiin nenän edessä ja sylki roiskui suusta kun on ateisti huusi "kuinka v*tun ahdasmielisiä k*sipäitä te uskovaiset olette, kaikki uskonnot pitäisi kieltää". Niin että defenssejä on siellä ja täällä ja meuhkaamista ja mitä vaan. Ei ne välttämättä kerro itse asiasta vaan ihmisestä ja ihmisen pikkumaisuudesta ja näköalattomuudesta.
Koen että nimenomaan uskoni Jeesukseen ja sen sisältö eli Jeesus itse, antaa parhaat eväät pikkumaisuuteni kohtaamiseen ja usein myös sen voittamiseen, niin että voi oikeasti kohdata eri tavalla ajattelevat ihmiset ja oikeasti keskustella kysymyksistä.
Vierailija kirjoitti:
mikamurto.ulvila kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hali kirjoitti:
pistäkää ne lapsenne prometeus-leirille, siellä seta saa varmaan vierailla ihan vapaasti, jos haluatte kerran mielummin seta-seksuaaliopetusta kuin kristillistä. kirkko saa itsenäisenä laitoksena tehdä ihan mitä itse haluaa.
Mitä pahaa siinä on jos joku tulee kertomaan seksuaalisuudesta?
Onhan se kiva toki kun kamppailee esimerkiksi oman seksuaalisen suuntautumisen takia ja rippileirille pakotettuna sanotaan että kaikki mikä poikkeaa heterosta on syntiä. Tosin meillä vuonna 2014 keskusteltiin ihan sen rippikoulun väen kanssa seksuaalisesta moninaisuudesta yms.
Ei riitä, että sanotaan "kaikki mikä poikkeaa heterosta on syntiä". Se on syntikeskeisyyttä. Laki ei tuo voimaa laittomuuden vastustamiseen eikä synnin tuomitseminen auta pääsemään synnistä voitolle. Tämän ilmaisee Raamattukin selvin sanoin. Siksi on ennen muuta kerrottava, että Jumala antaa voiman välttää syntiä ja elää Hänen rakastamanaan, omasta rikkinäisyydestä ja syntiin vetävistä taipumuksista huolimatta. Niin HOMOILLE kuin HETEROILLEKIN. Erotuksetta. Jokainen ihminen on (kristillisestä näkökulmasta) rikki ja tarvitsee parantajaa. Rikkinäisyys heijastuu myös ja usein erityisellä tavalla seksuaalisuuteen, joka on niin syvällinen ja vahva alue ihmisen persoonassa ja identiteetissä. Siksi myös heterosuhteissa on tällä alueella rikkinäisyyttä, johon tarvitaan Jumalan parantavaa rakkautta mutta usein myös parannuksentekoa.
Jos se teidän jumala on olemassa niin miksi sitten täällä maan päällä on kaikki päin helvettiä?
Tärkeä kysymys. Mielestäni vastaus löytyy siitä mitä synnistä ja rikkinäisyydestä sanoin. Se nyt vaan on fakta että maailma on monella tavalla rikki, sekaisin ja ihmiset kärsii. Mielestäni tärkein kysymys ei sittenkään ole miksi asiat on näin, vaan miten elän maailmassa jossa asiat on näin. Onko löydettävissä rakentava ratkaisumalli joka tuo perusturvallisuuden ja auttaa elämään hyvin?
Kristillinen usko ei ole keinotekoinen ratkaisu tai järjestelmä asioiden korjaamiseksi niitä pakenemalla. Jumalan rakkaus auttaa kohtaamaan faktat ja niiden edessä ja keskellä sitoutumaan Häneen niin, että palikat omassa sisimmässä menee kohdalleen. Jeesus ei tullut maailmaan lisäämään sen kaoottisuutta ja rikkinäisyyttä, vaan auttamaan ja parantamaan ihmistä. Näin kirkko on opettanut ja näin sen kuuluisi opettaa.
Omassa elämässä kaikki oli päin helvettiä ennen uskoontuloa. Ei nytkään kaikki asiat ole "taivasta päin" mutta se on suunta. Elämän perusta ja sen myötä näkökulma asioihin muuttui. Jotkut asiat tapahtuu nopeasti kun Jumala saa muuttaa sisäistä elämää ja ajatustottumuksia, toisten asioiden kohdalla se on prosessi, helvetillisyydestä vapautumiseksi. Tämä on minun kokemus ja käsittääkseni yleinen kristillinen kokemus siellä missä evankeliumi otetaan todeksi.
Siksi onkin niin satuttavaa, että Jumalan evankeliumin hyvä vaikutus yritetään tehdä tyhjäksi yhteyttämällä Setalainen "monimuotoisuus" ja kristillisyys. Sen jälkeen ei ole enää kyse kristillisestä evankeliumista, jossa on Jumalan voima, vaan uskonnollisesta puuhastelusta.
Vierailija kirjoitti:
Hali kirjoitti:
pistäkää ne lapsenne prometeus-leirille, siellä seta saa varmaan vierailla ihan vapaasti, jos haluatte kerran mielummin seta-seksuaaliopetusta kuin kristillistä. kirkko saa itsenäisenä laitoksena tehdä ihan mitä itse haluaa.
Mitä pahaa siinä on jos joku tulee kertomaan seksuaalisuudesta?
Onhan se kiva toki kun kamppailee esimerkiksi oman seksuaalisen suuntautumisen takia ja rippileirille pakotettuna sanotaan että kaikki mikä poikkeaa heterosta on syntiä. Tosin meillä vuonna 2014 keskusteltiin ihan sen rippikoulun väen kanssa seksuaalisesta moninaisuudesta yms.
Ei riitä, että sanotaan "kaikki mikä poikkeaa heterosta on syntiä". Se on syntikeskeisyyttä. Laki ei tuo voimaa laittomuuden vastustamiseen eikä synnin tuomitseminen auta pääsemään synnistä voitolle. Tämän ilmaisee Raamattukin selvin sanoin. Siksi on ennen muuta kerrottava, että Jumala antaa voiman välttää syntiä ja elää Hänen rakastamanaan, omasta rikkinäisyydestä ja syntiin vetävistä taipumuksista huolimatta. Niin HOMOILLE kuin HETEROILLEKIN. Erotuksetta. Jokainen ihminen on (kristillisestä näkökulmasta) rikki ja tarvitsee parantajaa. Rikkinäisyys heijastuu myös ja usein erityisellä tavalla seksuaalisuuteen, joka on niin syvällinen ja vahva alue ihmisen persoonassa ja identiteetissä. Siksi myös heterosuhteissa on tällä alueella rikkinäisyyttä, johon tarvitaan Jumalan parantavaa rakkautta mutta usein myös parannuksentekoa.
En tiedä ajattelitko asian loppuun saakka vai onko kyseessä kärjistetty heitto... Joka tapauksessa, jos kieltämisen perusteeksi riittää aivopesu tai hörhöily, kuka sen määrittelee. Sinun mielestä aivopesua ja hörhöilyä on yksi, toisen mielestä toinen. Jonkun mielestä seta aivopesee ja kirkko hörhöilee, jonkun mielestä oikeisto, taas toisen mielestä oikeisto, vasemmisto ja keskusta, jonkun mielestä vapaa-ajattelijat.
Jos tältä pohjalta ryhdyttäisiin lailla kieltämään instituutioita tai vakaumuksia tai edes rajoittamaan niiden oikeutta ilmaistuksi tulemiseen, oltaisiin autoritäärisessä yhteiskunnassa, jossa lakeja tuottaa ja tulkitsee homogeeninen ja fasistinen, diktatuurinen ryhmä...
Siksi tulee sallia myös aivopesu ja hörhöily. Niin kirkon, setan kuin vapaa-ajattelijoiden. Se on myös sinun eduksi ja takeena siitä, ettei jonain päivänä sinun oikeuksia ryhdytä rajoittamaan ja kieltämään, koska ne edustavat henkistä väkivaltaa, ihmisten vapauksien rajoittamista, vahingollista propagandaa tai jotain muuta, millä termillä aivopesu ja hörhöily sitten ilmaistaankin.
Aivopesu ja hörhöily sallittakoon. Sinunkin. Lain puitteissa tietysti. Ja toivoa sopii, ettei setan tai minkään muunkaan lobbaus johda lainsäätäjiä järjettömyyksiin kuten esim. kristinuskon kriminalisointiin.