Maizaana

Ei mitään oireita suuntaan tai toiseen :-( rinnatkaan ei enää kipeät. Testin kävin äsken kaupasta ostamassa, että perjantaina aion testata jos ei vuoto sitä ennen ala.



Voikaa hyvin kaikki :-)

Upeasti olette kasvattaneet tuota plussajonoa, mutta mahtuisihan meitä siihen vielä lisää :-) Monilla piinapäivät, tsemppiä meille kaikille! Ja erityinen lämpöinen ajatus sinulle Marjana.



Itsellä nyt siis kp 27. Viimeksi kierto oli sen 26pv. Oookooo, myönnetään, olen taas yrittänyt löytämällä löytää itsestäni kaikkia mahdollisia oireita; mutta on mulla noi daisarit helvatan kipeät, mutta niinhän ne usein ennen menkkoja on, joten ei siihenkään tulkintaan ole paljoa luottamista. Yhden huomion kyllä tein viikonloppuna, että verisuonet oli rinnoissa ihan pinnassa ja näkyivät aivan selvästi läpi.

Ei auta kuin jännittää, odottaa ja ihmetellä. Tietysti toivon, että nyt ois kolmas kerta toden sanonut, mutta henkisesti olen asennoitunut että saadaan jatkaa peitonheilutustalkoita :-)



Oikein ihanaa viikkoa teille kaikille!

Maa valkoinen, kyllä lapset on onnellisia! Itse olen enemmänkin välimeren ilmastoon taipuva, pärjäisin helposti ilman näitä muita vuodenaikoja. Tai joo, toki semmoinen pieni pakkanen ja aurinkoinen ilma :-) en vain kestä tätä märkää, en kylmää. Jouluna voisi olla lunta, jouluihminen olen kyllä, ääh nyt lopetan säästä purnaamisen.

Aika rennolla fiiliksellä edelleen, vaikka toki nyt miettii 'entä jos' olisikin tärpännyt. Eikä mitään pieniäkään oireita, joista voisin jotain omia, itselleni mieluisia tulkintoja tehdä :-D mahtava kiukkupäivä oli alkuviikosta, se oire sopii taas vahvasti vuotopäivien alkamiseen tai siihen epävarmuuden tunteeseen ja vähän pelkoonkin, jos ei mitään ala tapahtumaan... Ystävä yritti 1,5v., nyt tosiaan jo puolessavälissä. On jotenkin semmoinen aavistus, ettei tämä vauvan tulo tapahdu meilläkäänbniin nopeassa tahdissa, kuin minusta pitäisi. mies jaksaa olla yltiöpositiivinen ja on ihan varma, että vielä se meillekin suodaan. Tasoittaa vähän näitä mun mustia päiviä. Ja joo, tiedän että yk3 vasta menossa, mutta kun tämä vauva on pitkien pohdintojen ja unelmien toive-mielessä ja puheissa ollut jo yli 2v. kun sitten 'uskallettiin' tähän rumbaan vielä alkaa ja viidettä (huh huh), sitä yhteistä lasta alkaa yrittämään, niin naps! pitäisi tapahtua nyt ja heti :-) ehkä tän tarkoitus on opettaa mulle kärsivällisyyttä ja odottamisen jaloa taitoa...

Toisaalta tänä syksynä pettymys ollut karvas ja kitkerä nämä pari kertaa, mutta myös vahvistanut sitä ajatusta, että kyllä se vauva olisi meille niin tärkeä asia. Hei anteeeksi tämä avautuminen ja pelkän oman tilanteen mietintä.



Hieno plussajono jo saatu aikaan, jatketaan sitä vielä monilla iloisilla uutisilla! Ja ajellaan varovasti, eikös se ole taas se päivä vuodesta, kun talvi yllättää suomalaiset ;-)

Ensin paljon paljon onnea Napsunen ja muut plussanneet! Katsotaas kuinka monta toivetta mahtaakaan tässä parin viikon aikana toteutua!

Itselläni ei yhtään mitään tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Eilen tapasin ystävän, joka rv 18 ja oli niin ihana maha jo ja muutoinkin hehkui koko nainen. Ok, myönnän, hieman kade olen. En sillä, ettenkö heille sitä toivoisi, vaan että mulle tai meille kanssa, nyt heti!

Miehellekin heitin eilen vitsillä, että kun tässä kierrossa puuhailtu vähintään joka toinen päivä tyyliin, niin marraskuussa sitten tuplataan, että panokset kovenee :-) no ei toki, mutta kieltämättä alan jo ovistestejäkin harkitsemaan. Myös gynekäyntiä pohdin, kun ekassa yk ja nyt tässä kierrossa oli niin järkyttävät säryt vas.puolella ovulaation aikaan, niin pohdin onkohan siellä jotakin. Hitto. Tarvii seurata.

Onpas nyt jännät päivät monilla, tsemppiä taas meille kaikille, ja sovitaanko nyt porukalla että testataan vasta, kun oikeasti on sen aika. Saisin minäkin malttamaton jotain ryhtiliikettä itseeni ryhmäkurin avulla. Nyt jo pitäisi tietää. Kestän sen negankin paremmin, kuin tän entäpä jos-olotilan ja tutkailen joka hemmetin nipistystä ja muita mahdollisia oireita itsessäni koko seuraavan viikon.

Ps. Ystävä nähnyt unta, että olin raskaana, joten voidaanko tuokin jo melkein raskausoireeksi tulkita :-D

Töissä ollut haipakkaa pari viikkoa ja flunssa vetänyt mehut, joten täällä käynyt vain muiden kuulumisia lukemassa. Monilla jo jännät paikat, hengessä mukana ++++puhureita hönkäilen.

Mulla kanssa toista viikkoa taukoa kunnon liikunnasta, kun sairastelu katkaisi hyvän jumppaputken. Tänään aion mennä, kun vointi jo ok. Miten toi sohva vaan houkuttelee näin syksyisin niin paljon, vaikka kunnon kamppeet kun vetää päälle, niin pärjäisi kyllä. Täytyykin viikonloppuna tehdä joku kunnon lenkki.

Mulla oli nyt niin kamalat oviskivut, että aloin jo pelätä että mitä tuolla tapahtuu. Ihan aristi vasen puoli ja kävellessäkin ikäänkuin tärähteli, auts. Viime kierrossa ei ollut mitään tuntemuksia. Miten teillä muilla?

Muutoin aktiivisesti talleteltu joka toinen päivä taktiikalla. Tuntus sopivan meille. Ei tarvitse stressata, että koska on se ovis, vaan nyt siellä pitäisi olla jatkuvasti kavereita kytiksessä ;-)

Tällä hetkellä aika rento olo tän raskautumisen kanssa. En usko, että vielä mitään tapahtuu, mutta se ei niin ahdista enää. Olen henkisesti valmistautunut pidempään aikaan. Tietysti toivon kovasti, mutta ei mitään verrattuna ensimmäisen yrityskuukauteen. Menin aika korkealla ja kovaa!

pikkujoulutkin on kuukauden päästä ja pomo niihin tosiaan panostanut kunnolla tänä vuonna, koko viikonlopun reissu. Että katsotaas nyt, onko glögi vai GLÖGI linja :-D

Kaikki sormet ja varpaat pystyyn, että saataisiin kunnon plussaporukka kasaan!