Lyyyli

Mäkin huutelen mietteitäni tähän väliin :) Kp9, tässä vaiheessa kiertoa on aika turvallista ja neutraalia ajatella lapsiasiaa 😄

Nyt on siis yritystä takana 6kk ja puhuttiin miehen kanssa asiasta viikonloppuna. Ei nyt puhuttu olevamme lapsettomia, mutta oli mies silti samoilla linjoilla siitä että jos ei syksyyn mennessä ala tärppäämään ja mun ovulaatiot jatkaa sekoiluaan (sekoille viimeset kaks kiertoa, mutta laitan töiden ja koronastressin piikkiin), ni hakeudutaan tutkimuksiin. Mun oma ajatus ois että hakeutuis gynelle syyskuussa, siinä vaiheessa yritystä ois takana 9kk.

Toisaalta sekin heti helpotti oloa tän asian ja venymisen suhteen, kun kuulin että mies on samoilla linjoilla mun kanssa. Tuli sellanen olo että ehkä mä en ookkaan hysteerinen, koska selkeesti myös häntä oli alkanu mietityttämään että miks ei tärppää. Molemmat ollaan terveitä, ei käytetä alkoholia/tupakkaa/mitään muutakaan, urheillaan jonkin verran ja eletään suht terveellisesti. Mulla on kyllä ylipainoa jonkun verran, mutta mä olen myös pitkä ja osa painosta on lihasta. Nyt jos todetaan että raskautuminen on vaikeeta mun ylipainon vuoks, en ehkä anna sitä itelleni ikinä anteeks 🙄😖

Nyt on pakko tulla purkautumaan, kun on paska fiilis. Tänään kp 30, kuukautisten pitäis alkaa ehkä maanantaina (Flon mukaan). Hätähousuna tein raskaustestin aamulla ennen töihin lähtöä, ja negahan se oli. Taas.

Tää oli nyt kuudes kierto, kohta on mennyt 6kk kierukan poistosta. Tässä kierrossa ei menny satavarmasti edes tärppipäivät ohi, ni turhautuminen on nyt vahvasti läsnä. Miks tää on näin vaikeeta 😭 Itkettää, suututtaa ja turhauttaa.

Mäkin kannan korteni kekoon ovis(tai kierto)pohdintoihin:

Mulla oli kolme ekaa kiertoa superselkeet oviksen suhteen: limailu lisäänty ihan selkeesti samaa aikaa ku testiin tuli plussaa, ja hiipu siitä sit. Ennen kuukautisia rinnat kipeyty niin, että kyljellään ei pystynyt olemaan ja suihkussa käyntikin oli tuskaa.

Nyt mulla on sekä tää kuluva kierto (nyt kp 26, dpo 4) että edellinen kierto ihan erilaiset: limailu on tosi vähäistä, rinnat ei kipeytyny ollenkaan ennen edellisiä kuukautisia. Edellisessä kierrossa en saanu ovista kiinni ollenkaan, tässä kierrossa sain peräti kaks kertaa n. viikon välein. Epäilen, että jompi kumpi oli feikki, ja todellisuudessa ovuloin joko tosi aikasin tai sit myöhässä. Mitään monirakkulaisuutta tms mulla ei oo ikinä todettu. Ainut viite ovulaatiosta oli migreeni kp 20 ja 21, eli kaks päivää ennen ovulaatiota, ja lohikäärmemäinen olemus kp 22 (ovulaatiopäivänä).

On tää kanssa touhua. Ikään ku tässä ei muuta tekemistä olis 😂🤦🏼‍♀️

portland kirjoitti:

Lyyyli kirjoitti:

Hei suosittelen ehdottomasti lukemaan Satu Lindholmin kirjan ”Projekti vauva - Kaikki mitä olet aina halunnut tietää lasten tekemisestä”. Kertoo suomalaisesta pariskunnasta, joka kävi läpi lapsettomuuden, siihen liittyvät tutkimukset ja hoidot. He sai lapsen 3.5 vuoden yrittämisen jälkeen. Käy tosi hyvin läpi tuntemuksia ja ajatuksia siihen lapsettomuuteen liittyen, mä ainakin tunnistin tosi monta ajatusta ja tunnetta jo näin 5kk yrittämisen jälkeen. Kirja löytyy ainakin BookBeatista.

Sit itse asiaan: onko täällä muita kolmivuorotyöläisiä? Oon miettinyt että alkaisin mittailee aamulämpöjä, mutta mietin tota mun vuorotyötä ja sitä kuinka se sotkee kaiken. Miten esim yövuorojen välissä mittaan, kun pääsen nukkumaan noin klo 9 ja herään klo 17? Eli onko se yön lepo oleellinen aamumittauksen kannalta? Vai elääkö lämpö samalla tavalla, ihan sama nukkuuko vai valvooko yön?

Vuorotyö sotkee lämmöt, tai nimenomaan ne valvotut yöt. Se on syy miksen minä ole viitsinyt yrityksen aikana aloittaa mittailua, se kun vaatii juuri sitä säännöllisyyttä ja minulla joka päivä alkaa ja loppuu eri aikaan.

Toisekseen niin kolmivuorotyö voi heikentää hedelmällisyyttä, varsinkin sen nukkumisrytmin takia, kun sitä ei ole. Sirkadiaaninen rytmi perustuu hormoneihin ja siitä taas on kytkös hedelmällisyyteen ja.... Olen itse pohtinut onko ainoa keino raskautua ryhtyä päivätyöhön. Se vaan ei ole mahdollista.

Toki moni vuorotyöläinen raskautuu, mutta on olemassa se riski, että vaikuttaa raskautumiseen. Liittynee taas siihen kuinka herkkä on hormonitason vaihteluille jne.

Ja Kaneli, hei! Käyn edelleen silloin tällöin kurkkimassa, 😊. Olen miettinyt tuota omaa ryhmää, mut todennut saman kuin Chardkin, tai kuka se oli?, ettei sitä välttämättä silti tarvita. En tiedä olisiko siellä itsellään enemmän annettavaa ja toisaalta niin sit monella alkaa jo se hoitorumba ja sekin on sit oma juttunsa. Olen nyt facen Simpukka-ryhmien jäsen, ja siellä just korostuu se hoitopolku ja yleinen lohduttomuus jotenkin. Jopa vellominen. Eikä se mitään, mut ehkä siinä just huomasi tämän palstsn hyvän puolen, ettei se pääse niin surulliseksi ja negatiiviseksi koko ajan kun täällä on myös uutta verta ja innostusta mukana.

No tätä juuri oon uumoillukin. Jätän lämpömittarin siis nurkkaan, koska päivätyöhön vaihtaminen ei oo vaihoehto ihan lukemattomista syistä 😂

Hei suosittelen ehdottomasti lukemaan Satu Lindholmin kirjan ”Projekti vauva - Kaikki mitä olet aina halunnut tietää lasten tekemisestä”. Kertoo suomalaisesta pariskunnasta, joka kävi läpi lapsettomuuden, siihen liittyvät tutkimukset ja hoidot. He sai lapsen 3.5 vuoden yrittämisen jälkeen. Käy tosi hyvin läpi tuntemuksia ja ajatuksia siihen lapsettomuuteen liittyen, mä ainakin tunnistin tosi monta ajatusta ja tunnetta jo näin 5kk yrittämisen jälkeen. Kirja löytyy ainakin BookBeatista.

Sit itse asiaan: onko täällä muita kolmivuorotyöläisiä? Oon miettinyt että alkaisin mittailee aamulämpöjä, mutta mietin tota mun vuorotyötä ja sitä kuinka se sotkee kaiken. Miten esim yövuorojen välissä mittaan, kun pääsen nukkumaan noin klo 9 ja herään klo 17? Eli onko se yön lepo oleellinen aamumittauksen kannalta? Vai elääkö lämpö samalla tavalla, ihan sama nukkuuko vai valvooko yön?