KisuKameli75

Meen myöhempään töihin, joten onpahan taas aikaa koneelle.



Ei tänne mitää uutta kummempaa kuulu, mut ajattelin ny edes kasvattaa pinoa ;o) Tuntuu, että me ollaan kaikkein " laiskimmat" pinoutujat...tai siis meitä on vähiten... Vai onko se vaan niin, että ollaan just semmosessa vaiheessa raskautta, että ei juurikaa kirjoteltavaa oo!?!

Koitetaas ny kuitenki vähä tsempata - kaikki taustailijatki mukaan kirjotteleen, jookos??? On se kuitenki niin kiva jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa :o)



Huomenna pitäis mennä tekeen ne autokaupat - huh! Kaikkeen sitä ihminen päänsä pistää... Tai rahansa :oP Noh, pakko ajatella, että tarpeeseenhan tuo tulee.

Minkälaisia autoratkaisuja muilla enemmän kuin kolmen lapsen perheillä on?



Mä huomasin aamulla, että mulla on ilmestynyt se " poikaviiva" alapäästä napaan saakka, hentoinen, mutta näkyvä. Aikasemmin en oo huomannu. Mulla oli ekassa raskaudessa se alhaalta rintojen väliin asti - tyttö tuli, tokassa ja kolmannessa vain alhaalta napaan asti - tytöt tuli. Että se siitä POIKAviivasta ;o) Aikasemmissa raskauksissa muistaisin sen kyllä ilmestyneen paljon aikaisemmin ja olleen paljon tummempi, ja aattelinki, että tällä kertaa sitä ei tulisikaa... Jooh.

Oon muutenki miettiny eroja aikasempiin raskauksiin (jokka oli keskenään hyvin samanlaisia), niin yks on se puuttuva närästys. Parina iltana on vähäsen närästäny, mutta ei ollenkaa semmosta poltetta, mitä on ollu aikasemmilla kerroilla. Sit naama - alkuraskaudessa mun naama kukki ku murkkuikäisellä, mut ny on jo jonku aikaa ollu iho ihan siisti ja kunnossa, aikasemmin muistan " kukkineeni" alusta loppuun saakka. Ja sit se kaikista kurjin ja ikävin vaiva - jatkuva, toistuva hiiva :o( Yök yök yök yök. Tuntuu, että se on ihan kroonisena mulla, kuurilla menee aina vähäksi aikaa ohi, palatakseen taas uudestaan, plääh. Canestenia kuluu... Aikasemmissa raskauksissa en oo kärsiny ensimmäisestäkää hiivatulehduksesta, ja kuitenkaa mun elintavat tms. ei oo tässä välissä muuttuneet, että onpi ihan raskauden " sivutuote" tämä :o/ Mä siitä lääkärin kanssa juttelinki, mut eipä sillä ollu siihen mitää poppakonstia tai ihmelääkettä, tota Canestenia seki suositteli (ku se kerta kuitenki aina hetkeksi tehoaa).

Että tälläsiä. Muitakin eroavaisuuksia ja toki myös yhtäläisyyksiä löytyy, mutta tossa nyt oli ne huomattavimmat. Sinänsä huono vertailla, ku kolme ekaa raskautta oli niin peräjälkeen (lapset 1,5 vuoden ikäeroilla, eli esikoisen ja kuopuksen väliä 3v), että tämä on ihan " erillään" muista... Ja onhan tällä tulokkaalla eri isäki.



Onkos toukokuisissa muita ns. uusperheellisiä?



Jos menis lukemaan päivän lehden...



Mukavaa viikonloppua kaikille! Pysytäänhän pystyssä!



KK ja AE

Kerranki aikaa pinoutua, vietän " sairaslomapäivää" kotosalla. Ite en sairasta, vaan kuopus kuumeilee :o( Eilen ihan yllättäen nousi kuume ja pysy sitkeesti (lääkityksestä huolimatta) päällä koko päivän ja illan, mies oli kotona hoitamassa. Tänään mä sit vuorostani jäin kotiin, pientä lämpöilyä edelleen tytöllä on, mut ei niin korkeaa kuumetta ku eilen. Tiedä sitte, mikä pöpö iskeny, ku mitää varsinaista sairautta ei oo, lämpöö vain (siis ei oo kipee mistää, ei oo nuhanen eikä muutakaa). Ja voitteko kuvitella, että tämä on mun elämäni ensimmäinen sairaslomapäivä!!! Siis en oo koskaa aikasemmin ollu päivääkää sairauden takia pois töistä... Ihmeen vähällä sitä on päässykki!?! Jotenki on vaan lastenki sairastelut osunu niin kohdilleen, että oon ollu muutenki vapaalla/mies on ollu vapaalla tai sit mies on jääny suosista kotiin hoitamaan. Siitä täydet pisteet hänelle - kysehän ei ole edes hänen biologisista lapsistaan.

Noh, anyway, toivottavasti pieni ny tuosta paranee.



Ronnikalla sielä kuulosti lähipiirissä olevan melkolailla surullisia asioita, jaksamista niiden kanssa!

Mä kans oon lueskellu helmikuisten pinoa ja luin kans siitä surullisesta tapauksesta...jotenki tuli vaan mieleen, että niinhän se on; kukaa ei voi tietää kuinka käy ja mitä tapahtuu. Toivossa vaan täytyy elää ja yrittää olla liiaksi murehtimatta etukäteen.

Mekin asutaan maalla ja lähimmät naapurit on jo komeesti yli 60:n, vanhapiika ja vanhapoika :o) Toinen asuu meistä 300m päässä ja toinen vähä kauempana. Muut " naapurit" onki sit vielä kauempana... Lapsiperheitä ei ihan lähellä edes asu, mut mua se ei haittaa - nautin täysillä maalla asumisesta. Sosiaaliset kontaktit tosiaan taitaa taasen äitiysloman aikana jäädä melko vähäisiksi (mä ku oon vielä niin huono lähtemään mihinkää perhekerhoihin tms.), mut aikansa kutaki... Et siinä mieles mäki olisin mielelläni töissä ihan loppuun asti (siis äippäloman alkuun), vaikka osittain melko raskasta (fyysisesti) työtä teenkin.



Viime viikolla oli se lääkärineuvola ja kaikki oli ihan ok. Paikat oli supisteluista huolimatta kiinni ja kiinteät. Hyvä niin. " Hemppa" oli laskenu 117, ja alotinki sit ny syömään rautaa... Aina ku muistan...eli ei ihan joka päivä tuu otettua...!?!

AlmaElmeri on vilkas kaveri ja liikkeitä tuntuu kyllä välillä niin kokonaisvaltaisesti joka puolella masua, että luulisin sen treenaavan haara-perushyppyjä sielä... Ei kyllä yhtää osaa sanoa, miten päin kaveri sielä majailee. Tai siis taitaa kyllä majailla vähä kaikinpäin, kuinka kulloinki. Maha vain hytkyy ja heiluu voimakkaimpien liikkeiden tahtiin ;o) Hauska kattella.



Me ei olla kans mitää laitettu/hommattu vauvaa varten vielä. Koko ajan vain ajattelen, että " ehtiihän sitä" , ja sit tuleeki se loppukiirus... Miten musta on tullukki näin saamaton!?!

Tai joo, ollaan me autonvaihtopuuhissa oltu, ihan vauvantuloa ajatellen... Me ku ei sit edes " perusporukalla" mahduta enää tohon 5-hengen autoon, ni ollaan tila-autoja kateltu, ja nyt taitaa käteen jäädä semmonen 7lle rekisteröity farmariAudi. Toisena autona meillä on tommonen 10hengen linjuri, ku välillä meitä on se 8 tyyppiä matkassa (ja toukokuus sit 9), ja mietittiinki vähä toista linjuria kaveriksi (edullinen pitää, ku ei mee dieselveroa eikä käyttömaksua), mut tultiin siihen tulokseen, että on se pienemmällä porukalla kuitenki mukava lähtee vähä pienemmällä pirssillä liikenteeseen... Ja ku tommonen helmi ny löydettiin, ni mikäs siinä :o) Tietääpä taas miksi käy töissä!?! Eikä tarvi ihmetellä, mihin se tili katoaa :oP



Että tälläistä tällä kertaa.



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!!



KK ja AlmaElmeri

Pienen palstailutauon jälkeen taasen langoilla :o)

Töissä oon teheny pitkää päivää ja illat menee kuin itekseen lasten iltatouhujen ja muiden askareiden parissa, niin ei tuu pahemmin koneella istuskeltua... Nyt olin vaan aamun töissä ja tässä on mukavasti aikaa, ennenku lähden hakemaan lapsia hoidosta, niin mitenkäs sen paremmin kuluttais ku surffailemalla ;o)



Sinänsä ei mitää uutta tämän auringon alla... Mahatautia tuntuu tosiaan olleen liikkeellä vähä sielä sun täällä, meillä esikoinen oksenteli viikko sitte 2 päivää, muut ollaan toistaiseksi vältytty (*painaa puuta*) ja toivottavasti vältytäänki. Ihme kyllä olis, sillä hoidostaki on 2/3 lapsista ollu tän viikon sairaana... Pakko vaan pitää peukkuja pystyssä ja toivoa yllä.



Mulla olis tänään lääkärineuvola, siitä onki useempi viikko, ku oon viimeksi neuvolas käyny, että ihan kiva vaihteeksi mennäkki. Ja haluan kyllä tietää, mikä on tilanne tuola alapäässä - viime aikoina ku on supparit välillä olleet melko mojovia. Jokunen ihan tosissaan kipeeki, mut enimmäkseen ei-niin-kipeitä, mutta tosi pitkäkestosia... Ja kun välillä supistelee ihan levossaki, niin vähä pistää mietteliääksi. Jooh. Ja jos kaikki siltä osin on kunnossa, niin sit suunnistan tyttöjen kanssa uimahalliin. Odottavat ihan innoissaan sinne pääsyä, niin toivon kovin, ettei tulisi ainakaa uimiskieltoa...



Masu on melkonen ja alkaa toisinaan olla vähä tiellä ;o) Mutta muuten ei voinnissa valittamista, yritän parhaani mukaan nauttia tästä raskaudesta täysin siemauksin.



Ä-pakkauksiaki jokunen on jo saanu...mulla ne Kelan paperit lojuu edelleen pöydällä... Ai miten niin saamaton!?! Noh, ehkä sit ens viikolla vois koittaa saada jotain aikaan niidenki kanssa, malttamaton olisin jo sen pakkauksenki kuitenki saamaan.



Onnellista odotusta kaikille!!!



KK ja AlmaElmeri (rv:sta ei hajuakaa..., ei pysy enää perässä...)

On niin joutilas olo, että ajattelin aikani kuluksi jotain tänne rustailla...



Koko talo on kovin hiljainen - tytöt lähti eilen isälleen viikonlopuksi ja mies on töissä, jokseenkin ihan nautinnollista olla välillä ihan itekseenkin :o)

Lenkille tekis mieli lähtee, vaan ulkona on semmonenki myteri, että tiedä häntä...eipä tuo tuuli tietysti metsässä niin tuntuisi... Noh, täytyy kattoo, josko tässä päivän mittaan saisi ajalliseksi.



Närästyksestä ja vauvan tukasta on ollu puhetta... Mun on helppo allekirjoittaa kans se väite; meillä on kaikilla tytöillä ollu syntyessään tuuhea, musta tukka ja oon todellakin kärsiny närästyksestä joka kerta. Kuopuksen aikaan se alkas tosi aikaisin ja oli semmosta 24h/vrk, ihan hirveää poltetta, öisinki meni useampi Rennie, ku ei muuten saanu närästykseltä nukuttua :o/ Ja kun kuopus syntyi, oli sitä tukkaa tosiaan enemmän kuin muille jakaa, ihan hillitön letti ;o) Pitkä, pikimusta ja todella tuuhea! Ja hällä se tukka on pysyny koko ajan, ei tullu edes " tyynykulumista" takaraivolle, vaan tukka vaan kasvo koko ajan. Ja nyt ku tyttö on 3v, on tukka ihan järkyn paksu ja ulettuu jo typykän pepun päälle. Väri vaan on hitusen haalistunu.



Ja nyt: ei närästä. Kauheaa, onko meille tulossa kalju vauva!?! :D Oikeasti, oon saanu syödä vaikka millä maustettua ruokaa, eikä oo tarvinnu närästyksestä kärsiä. Silloin vähä ennen puoltaväliä oli jonku aikaa lievää närästystä, mut tosi lievää, ja nyt ei mitää. Tämä on mulle outoa.Njooh.



Viime yönä näin sit ekan kerran unta vauvan sukupuolesta. En muista aikasemmissa raskauksissa moisia unia nähneeni, vaan semmosia " sukupuolettomia" unia. Tässä unessa olin neuvolassa ja sielä outo täti otti vastaan. Ultras siinä sitte (meillä neuvolassa käytössä ultralaite, tosin tosi huono verrattuna esim. äitipolin laitteeseen, mut sykkeet ja asento saadaan tarkastettua ihan ok), ja tuumas iloisesti:" Täällä on poika!" Ja sit viiso siitä kuvasta mullekki ne vehkeet, eikä siitä totisesti voinu erehtyä. Heräsin sit veskihätään ja olin ihan hämmennyksissä, että noinkohan on...

Noh, oon sit nukahtanu uudestaan ja taasen näin vauvaunia. Tällä kertaa olinki sit synnytystapa-arviossa ja ultraaja tuumas mulle:" Onneksi olkoon, saat neljännen tytön!"

Hehee, että se siitä sukupuoliunesta sitte ;o) Kait se ny on maltettava sinne toukokuulle odottaa...



Miehen lapsille kerrottiin vauvasta viime viikonloppuna. Reaktio oli mitäänsanomaton. Tai siis eivät reagoineet koko asiaan, ei päätään nostaneet, ku isänsä asiasta heille puhui. Eivät kysyneet, että koska tai mitää... Ihan ku oltais säästä puhuttu!?! Outoa. Mies oli vähä ihmeissään, olis varmaan toivonut jonkulaista positiivista kiinnostusta asiaan, mut minkäs teet. Antaa niiden ny sisäistää asiaa ihan rauhassa ja katotaan tilannetta sit uudestaan... Eihän se kukko käskien laula.



Mun tytöt taputtelee/silittelee masua ja tunnustelee liikkeitä, ja kuopus jaksaa melkein joka päivä kysyä: " Milloin se vauva syntyy?" Niinpä, odottavan aika on piiiiiitkä ;o)



Mukavaa viikonloppua kaikille!



KK ja AlmaElmeri rv24

Päätinpä minäkin kantaa korteni kekoon, on mukavasti aikaa, ku on vapaapäivä :o)



Heti MussunMussun sulle täytyy todeta tosta häntäluusta jotain... Esikoista kun odotin, niin multa otettiin lantiokuvat, jotka sit olivat ihan ok, mut samalla todettiin erittäin paljon eteenpäin taittunut häntäluu (oon kans lapsena sen loukannu). Ei kuulemma pitäisi vaikuttaa synnytykseen, kun kuitenkin joustaa, ja hätätapauksessa se voidaan murtaa. Näin totes lääkäri, ku asiaa tiedustelin.

Noh, esikoisen synnytys pysähty totaalisesti (avautuminen kertakaikkiaan jämähti 6cm:n, ja siihen saakka synnytyksen kesto vesien menosta lähes 40h), ja siihen tuli vähä muitaki vaikuttavia tekijöitä, ni meni kiireelliseen sektioon.

Kakkosen aikaan sit olin synnytystapa-arviossa ja kyselin taasen tosta häntäluusta. Noh, tohtori sitä sit käsin paineli (ja sattu muuten aiva hel****sti!!!), ja tuumas, että jäykältä tuntuu, mutta joustaa se. Jooh, kakkosella sit pää synty vallan mallikkaasti, mut siihen jäi. Jämähti hartioistaan totaaliseen jumiin. Eikä siinä sit enää ollu tilaa ruveta häntäluuta murtamaan, ku mukula oli jo osin ulkona... Tyttö saatiin lopulta revittyä irti, ja tuloksena vasemman käden erbin pareesi (ja kyse ihan " normikokoisesta" vauvasta).

Tämän jälkeen oon taas kyselly lääkäriltä siitä häntluusta, että olisko se vaikuttanu, että jäikö tyttö sen taakse kiinni...aikalailla ympäripyöreitä vastauksia oon saanu :o(

Kolmonen sit syntyki suunnitellusti sektiolla (lääkärin mielestä suotavin tapa synnyttää tässä tilanteessa), ja niin varmaan sit tämä neljäskin, ku sen aika on.

En nyt halua pelotella tai mitää, halusin vain kertoa oman kokemukseni. Kannattaa oikeasti keskustella lääkärin (ehkä useammankin) kanssa, että mitä mieltä ovat sinun tilanteestasi.



Täällä ei mitää uutta kummempaa, odotus etenee hienosti ilman suurempia vaivoja ( liitoskipuja ja suppareita toki on), masu kasvaa ja liikkeet alkaa oleen jo melko mojovia ;o)

Viime viikolla olin neuvolassa ja otettiin samalla ns. bakteeripissa, ja yllätys yllätys, mulla oli virtsatulehdus :o/ Ilmaan minkäälaisia oireita!?

Sain siihen sit antibioottikuurin.

Kelan paperitki sain täytettäväksi, en vaan oo jaksanu perehtyä niihin vielä...



Ankea tämä vallitseva sää, voi itku. Mä niin toivoin, että pääsisin vähän hiihtelemäänki vielä tänä talvena, vaan taitaapi tuo jäädä haaveeksi... Kohta ei enää taida suksittelu tuntua kropassa hyvältä, plääh.



Palaillaan taasen! Onnellista odotusta kaikille!



KK ja AlmaElmeri ja viikot 23+ päiviä päälle