KirkkoSisko

Hei ap.

Oletkin saanut jo monta vastausta ja tuuletusta asiaan eri näkökulmista.

Itse haluaisin tuoda keskusteluun teemaparin alivastuullisuus - ylivastuullisuus.

Parisuhteessa kummankin pitäisi hoitaa vastuunsa tasaväkisesti. Usein kuitenkin suhteen toinen osapuoli alkaa käyttäytyä ylivastuullisesti ja hoitaa toisenkin 'tontilla' olevat asiat, kuten esim. vahtii ottaako hän lääkkeensä tai myöhästyykö töistä, tai kirjoittaa syntympäiväonnittelut hänen puolestaan jne. Tästä yleensä seuraa, että toinen puoliso muuttuu yhä enemmän alivastuulliseksi, ja molemmat turhautuvat. Ylivastuullinen uupuu ja hermostuu ja alivastuullinen kokee elämänsä vieraaksi.

Näen käyttäytymisessäsi ylivastuullisuutta kun yrität osallistaa miestäsi. Ehdotan, että lopetat kaiken vastuunoton miehesi sosiaalisesta kanssakäymisestä. Annat hänen olla juuri sellainen kuin hän on. Voi olla, että ajan mittaa huomaat miehesi 'nostavankin' omaa vastuullisuuttaan ja aktiivisuuttaan, kun et tee asioita hänen puolestaan. Tai voi olla, että koette tämän seikan olevan ylivoimainen este. Kannattaa anakin kokeilla, pitkään ja kaikissa muodoissaan ennen kuin teet päätöstä esim. erota. Muutos lähtee aina siitä, että muuttaa oma käyttäytymistään

Hei ap, 

Lyhyt viestisi kirvoitti monta kysymystä. 

Parisuhteen pitäisi aina olla toinen toisiaan kunnioittava suhde. Jos et arvosta kumppaniasi, ei suhde voi hyvin. Mielestäni sinun tulisi perusteellisesti ja avoimesti miettiä sekä itseksesi että kumppanisi kanssa, voitteko saada parisuhteestanne toimivan ja sitoutua toisiinne aidosti. Jos sitoudut yhteen suhteeseen, se tarkoittaa, että teet myös työtä luopuaksesi mielikuvissasi eksän ihannoimisesta.  Eksän pitäminen mielessä ja antamalla hänelle rooli 'voittajana' estää sinua tekemästä työtä nykyisen suhteesi hyväksi

Hei, saitkin jo ekalta vastaajalta tsemppiä hakea apua. Minäkin kannustan ottamaan asia neuvolassa puheeksi. Heillä on paras tietämys perheiden tukitoimista alueellasi.

Myös seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa voit neuvotella perheesi tilanteesta, esim, neuvolan aikaa odottaessasi. 

Ap, mielestäni elämässä yksi suuri tehtävä on oppia toisaalta pitämään omat rajansa ja kertomaan, jos niitä loukataan, ja erottamaan jollain tavalla, mikä on iso asia josta tulee sanoa ja mikä pieni, jonka voi ohittaa.

Jos koet jotkut sanamuodot ja alatyyliset sanat loukkaavasti, mielestäni voisit neutraalilla hetkellä kertoa, että sinulle sellaisten sanojen käyttö on epätoivottavaa ja pyytää, ettei hän käyttäisi tiettyjä ilmaisuja kanssasi ollessasi tai sinulle kohdistettuna, käyttipä hän sellaista kieltä esim. kaveriporukan illanvietoissa tai ei. 

Yleensä kumppani voi toteuttaa tällaisen selkeästi lausutun, yksilöidyn toiveen mieluummin kuin yleisen 'puhuisit kauniimmin' tms tulkinnanvaraisen oletuksen. Hän voi myös kertoa oman kantansa asiaan ja esittää sinullekin päin joitain samantyyppisiä toiveita. (Esim. jotkut käyttävät puheessaan englantia tai muun kielisiä sanontoja välillä ja se voi tuntua englantia osaamattomasta kurjalta)

Hei ap. Tällaiset asiat ovat kurjia, kun kukaan ei tarkoita pahaa, päin vastoin, mutta silti ongelmia syntyy. Mummo haluaa hemmotella teitä osaamallaan keinolla ja te osaamallanne keinolla koetatte toppuutella.

Jotain on muututtava ja koska toista osapuolta ei voi muuttaa, ajattelen, että teillä on ainakin kaksi vaihtoehtoa. 

1) Lakkaatte toppuuttelemasta ja välittämästä. Otatte vastaan hyvillä mielin tuliaiset ja myytte ne kirpparilla kuten nytkin, mutta siis muutoksena se kieltelyn ja estelyn loppuminen

tai

2) Tehostatte viestintäänne ja koetatte löytää mahdollisimman tehokkaan ja kohteliaan tavan ilmoittaa selkeämmin ei. Minusta ilmaisu "Ei tarvitse tuoda tuliaisia" on vähän ongelmallinen, koska se tavallaan kuulostaa kursailulta, Mummo voi kuulla sen lauseena: No onpa kiva, että toit mutta ei sinun tarvitsisi siihen vähiä rahojasi tuhlata. Jos siis todella tahdotte tavaroiden tuonnin loppuvan, on vain ilmaistava selkeämmin että olemme huomanneet että mielellään toisit tuliaisia, mutta sovitaan, että nyt lopetetaan se kokonaan. Tuo mielummin vaikka mehupurkki (tms).

Kumpi vaihtoehto kannattaa valita? Miettikää seurauksia. Jos mummo käy suht harvakseltaan, tai on todennäköistä että vaihe loppuu pian (ei esim. pääse enää ehkä kaupoille voinnin johdosta kauaa), suosittelen vaihtoehtoa 1. Jos valitsette vaihtoehdon 2, siihen luultavasti sisältyy mielipahaa ja pettymystä, onko sitten sen arvoista muutamasta esineestä pahoittaa isovanhemman mieli?. Kumpi painaa vaa'assa enemmän? Valinta voi olla vaikea, mutta se on sinun ja teidän tehtävä.