KirkkoSisko

Hei ap

Kirjoituksessasi oli monta asiaa, joihin olisi voinut tarttua.  Yksi oli tuo kaverittomuus; Mietin, millaisiakohan tarinoita tuo yksi sana pitää sisällään? Minne kaverit ovat kaikonneet? Voisiko nuupahtaneen ystävyyssuhteen vielä saada elpymään?

Mutta jos puhutaan yleisellä tasolla siitä, mikä tuo elämään sisällöllisyyyden ja merkityksellisyyden kokemusta, niin usein se on se, että voi toimia jonkun yhteisen hyvän eteen. Tätä voi olla vapaaehtoistyö eri foorumeilla: Voi antaa konkreettista aikaansa jonkun toisen hyväksi, tai voi liittyä erilaisiin porukoihin jotka vaikkapa kunnostavat ympäristöä, huolehtivat eläimistä, järjestävät vanhuksille ulkoilupäiviä, tekevät talkoolla paikkakunnan tapahtumia jne - mahdollisuuksisa on lukemattomia eri yhdistyksillä, järjestöillä ja tietenkin myös kirkolla.

Vapaaehtoistyön pointti on , että siihen osallistuva saa paitsi kokea olevansa tarpeellinen ja merkityksellinen, myös kokea liittyvänsä johonkin itseään ja omaa elämää suurempaan teemaan. Olkoon se sitten luonnonsuojelu tai elävä musiikki, mikä kellekin.  Lisäarvona on usein se, että samaa asiaa jakavat ihmiset myös ystävystyvät ja kokevat yhteyttä keskenään.  On paljon mukavampaa haravoida porukalla vapaaehtoistalkoilla liikuntavammaisen mummon piha kuin imuroida yksin kotona samaa lattiaa, jos vähän kärjistän. 

Miltä kuulostaa?

Hei. Kirjoitat omasta mustasukkaisuuden tunteestasi, joka on ahdistava ja hankala tunne, mutta samalla mainitset, että syytäkin on. Ymmärränkö oikein, että tuo syytäkin on tarkoittaa, että kumppanisi pettää sinua jollain tasolla? Silloinhan, jos näin oikeasti tapahtuu, ei ole kyse varsinaisesti mustasukkaisuudesta vaan pettämisestä.

Koska en tunne tilannettasi tarkemmin, voin vain yleisellä tasolla sanoa jotain.

Mustasukkaisuus on yleensä sitä kokevan oma tunnetila, jossa esim. riittämättömyyden tunteet, vajavainen itsetunto yms. saavat mustasukkaisen epäilemään ja arvailemaan, onko oma kumppani (tai mustasukkaisuuden kohde) sittenkin kiinnostunut jostain toisesta. Tietenkin asianlaita pitää selvittää, mutta mikäli toinen on uskollinen, eikä syytä ole, on mustasukkaisen itsensä  otettava vastuu mustasukkaisuuden tunteestaan ja sen voittamisesta, ja työstettävä omia tunteitaan esimerkiksi terapiassa, käsiteltävä vaikkapa hyljätyksi tulemisen pelkoaan ym.

Sen sijaan pettäminen ja uskottomuus ovat pettäjän tekoja, joista puolestaan hänen on kannettava vastuu. Mikäli niin on oikeasti tapahtunut, eikä kysymys ole vain mustasukkaisuudesta tai arveluista/tulkinnoista/epäilyistä, on suhteeseen tullut vakava luottamuspula ja kriisi, joka on ihan eri asia.

Toivon, että voit saada keskusteluavusta tukea asian selvittämiseen, mikäli ette keskenänne pysty riittävän turvallisesti asiaa käymään läpi.

Hei ap.

Jokainen tarvitsee arvostetuksi tulemisen kokemusta omilta läheisiltään. Nyt sinusta tuntuu, että yhteydenpito on jäänyt sinun vastuullesi, eivätkä ystäväsi tee mielestäsi osuuttaan siihen, että sinua lähestytään tapaamisten yms tiimoilta. Tämä tuntuu sinusta siltä, ettet merkitse heille tarpeeksi.

Tämä tunteesi on ymmärrettävä ja inhimillinen. Mutta siltikään emme tässä tiedä, mikseivät ystäväsi sitten ole aloitteellisempia tapaamisten suhteen. Onko heidän elämänsä kenties niin stressaavaa  ja hektistä, ettei aikaa tunnu löytyvän? Vai kärsiikö kenties joku ystäväsi masennuksesta, jonka johdosta on aloitekyvytön ja vetäytyvä?

Voisitko kutsua läheisimmät ystäväsi luoksesi ja hieman kertoa, että sinusta tuntuu kurjalta, ettei sinuun päin oteta yhteyttä. Jos sen osaa sanoa rakentavasti, syyttämättä ja avoimin mielin, voi olla että asiat korjaantuvat ja tulkintasi siitä, ettei sinusta välitetä, osoittautuu turhaksi. Ystävyys saattaa jopa lujittua tällaisesta keskustelusta, kun ystävä voi kertoa, että sinä merkitset hänelle kyllä ja hän välittää sinusta, ja sinä voit kertoa myös heidän olevan tärkeitä sinulle. Näin toivotaan!.

Hei ap ja muut.

Teinin päätehtävä elämässä on tulla omaksi itsekseen, löytää omat asiat ja irrottautua vanhemmistaan. Vanhemman tehtävä on antaa teinin itsenäistyä ja tukea häntä siinä. Ole iloinen, että lapsesi on omanlaisensa.

Itsenäistymiseeen kuuluu myös vastuunottamisen lisääntyminen ikävuosien myötä omista asioistaan. Koulu ja läksy ovat lapsen vastuulla. 

Toivotan perheeseenne iloisia, räiskyviä, railakkaita, oppivaisia, hapuilevia, ihmisenmakuisia teinivuosia.

Hei ap.

Kysyt, miten eroon miehestä, jota rakastat liikaa ja jossa roikut, ja johon on pakko ottaa yhteyttä. Nämä sanat ovat oikeastaan paljonpuhuvia. Ne kertovatkin oikeastaan enemmän sinusta itsestäsi, kuin kyseisestä suhteesta. Suhde on tasaveroinen, vuorovaikutteinen, terve suhde. Tuo mitä kirjoitat, tuo mieleeni kysymyksen riippuvuudesta. Riippuvuuteen kuuluu pakonomaisuus. Riippuvuutta ei paranneta olemalla riippuvainen. Sinulle voisi olla suurta hyötyä, jos tarkastelisit elämäsi tarinaa keskusteluavussa. Riippuvuuden syntyyn on aina yksilöllinen tarina. Tarinan kulkua voi muuttaa vain näkemällä, mistä on kysymys ja käsittelemällä tätä asiaa.