KirkkoSisko

Hei.

Minä kannustaisin sinua varaamaan ajan neuvolaan. En pitäisi jatkuvaa raivoamista ja kaikesta tökkäämistä pelkkänä 'sellaisia lapset vaan ovat'.  Olipa syy mitä tahansa, selkeää muutosta arkeen pitää saada. Usein muutos on sitä, että aikuinen oppii toimimaan haastavissa tilanteissa toisella tavalla. Joskus muutos edellyttää jotain muuta. Neuvolasta tarvittaessa ohjataan eteenpäin

Hei

Ihmiselämän kirjo on tietenkin laaja ja ihmissuhteita on ns joka junaan.

Keskimäärin kuitenkin useilla ihmisillä on alun tutustumis- ja seurusteluvaiheen jälkeen tarve sitoutua kumppaniinsa. Sitoutuminen ei välttämättä tarkoita naimisiinmenoa tai yhdessä asumista, mutta jotain sen kaltaista päätöstä, että tätä suhdetta ei enää kyseenalaisteta jatkuvasti, suhteella on jatkuvuus, sovitaan asioita pidemmälle kuin seuraavaan tapaamiseen jne. Sitoutuneessa suhteessa ihmisen ei tarvitse ikään kuin 'ostaa' paikkaansa aina uudelleen ja uudelleen. Usein ei-sitoutuneissa suhteissa vallitsee pelko siitä, riitänkö enää, mikä saattaa johtaa epäaitoon miellyttämiskierteeseen. Moni ihminen toivoo tilaa, jossa voi olla varma siitä, että kumppani pysyy vierellä ja eletään yhdessä, tuli mitä tuli.

Mutta kuitenkaan kukaan ei voi teidän puolestanne päättää, miten teidän tulee elää. On tärkeää silti, että aika ajoin tarkistatte toisiltanne, toivotteko samaa sitoutuneisuuden astetta suhteeltanne, vai onko niin, että 'väljä' suhde meneekin vain toisen ehdoilla.

Mitä ajattelet tästä?

Hei ap.

Kuulostaa siltä tuo kirjoituksesi, että kyse on muustakin kuin ryhdistäytymisestä. Sosiaalista kontakteista vetäytyminen, aloitekyvyttömyys ja toivottomuus ovat masennuksen merkkejä. Diagnoosin tietenkin tekee vain lääkäri, jonne sinua rohkaisisin nyt heti lähtemään /varaamaan ajan.

Masennus on siitä salakavala tauti, että se tavallaan uskottelee, ettei mitään apua kumminkaan saa ja ei kannata hakeakaan. Millä osaisit nähdä tämän 'väitteen' sairauden oireena eikä totuutena?

Masennusta voi auttaa. Joskus pelkkä se, että saat jollekulle näyttää todellisen olemuksesi niin surkeana kuin oikeasti olet, ilman että kukaan vaatii sinulta ryhdistäytymistä, voi olla hoitava kokemus ja viedä kohti auttamisen polunpäätä.

Toivon sinulle apua. Jotain, joka muuttaa toivottomuudedn toivoksi ja hallitsemattoman vyöryn elämäksi, jota jaksaa elää.

Parisuhdeasiat ovat yksi niitä elämän realiteettejä, joissa kakkua ei voi sekä syödä että säästää yhtaikaa. Hyvin usein suhteen ulkopuoliset ihastukset kertovat jostain vaikeudesta omassa parisuhteessa, jota pyritään ratkaisemaan suuntaamalla tunteet muualle. Ihastus on itseään palkitseva olotila, johon helposti syntyy riippuvuutta. Kuitenkaan sitä perusparisuhteen hankaluutta ei saa sillä tavoin ratkottua. Usein myöskään ihastussuhde ei olisi realistinen parisuhde, koska se toimii eri lähtökohdista.

Kuitenkaan kukaan toinen ei voi puolestasi tietää, miten sinun tulee menetellä.  Teet itse valinnat ja elät elämääsi. Itse rohkaisisin sinua menemään päin alkuperäistä parisuhdettasi ja päivittämään sitä: miten siinä voisi lisätä esim. läheisyyttä tai ratkoa ongelmia.  Paetut ja käsittelemättömät ongelmat tuppaavat siirtymään kuitenkin elämässä eteenpäin, paljastuakseen jälleen samankaltaisina myöhemmin.

Onko tässä mitään ajatuksia , jotka auttavat sinua?

Hei.

Masennusta voi hoitaa itsekin. Suosittelen kuitenkin käymään lääkärin luona masennuksen toteamiseksi ja eri hoitovaihtoehtojen kartoittamiseksi. Usein paras tulos tulee monta eri hoitomuotoa yhdistämällä, ja niistä tärkein on itsehoito.

Mielenterveystalo.fi-sivustolla on hyviä omahoitovinkkejä. Niitä saa myös esim. terveyskeskuksen depressiohoitajalta/psyk.sairanhoitajalta.  Monille vertaistuki on korvaamaton apu, ja monilla paikkakunnilla onkin vertaisryhmiä, joista saa juttuseuraa ja kokemusasiantuntijuutta.

Voimia ja toivoa elämääsi!