KirkkoSisko

Hei ap.

Kerroit olevasi ratkaisukeskeinen ihminen, siksi ehdotan ratkaisua: Aikarajat.

Raja voi olla kellonajassa (puhelun kesto max 10 minuuttia) tai tiheydessä (esim. kerran viikossa, ei kerran päivässä) tai sitten aiheissa: Saa puhua vaikkapa ruuanlaitosta ja päivittäisohjelmista, mutta ei toisten ihmisten kuulumisista arvostelua.   Rajaaminen jäänee sinun tehtäväksesi, koska äidilläsi ei samaa tarvetta liene.

Monissa elämän ongelmissa rajaaminen on terveempää kuin totaalinen välien katkaisu. Ja aika moni ongelma syntyy rajattomuudesta.

Mitäs olet mieltä tästä?

Hei ap.

Kerrot masennuksen vaikuttaneen siihen, ettet saa opiskelujasi päätökseen. Kesken jääneet asiat puolestaan usein ruokkivat masennusta. 

Olisiko elämäsi tärkeysjärjestys nyt ensin etsiä tukea mielen hyvinvointiin. Kannustan sinua lääkärille miettimään erilaisia vaihtoehtoja mielenterveyden tukemiseksi. Joskus lääkitys on paikallaan (mistä tietenkin päättää lääkäri). Se voi auttaa sinua saamaan takaisin oman toimintatarmosi ja elinvoimasi, niin, että opiskelut valmistuvatkin. Ennen kaikkea kyse on tietenkin omasta hyvinvoinnista eikä vain jostain opintosuorituksesta. Mitä paremmin voit, sitä paremmin jaksat myös äitiyden haasteet. Suosittelen siis avun hakemista masennuksesta kuntoutumiseen.

Jos työmotivaatio on kateissa, kannustan ottamaan yhteyttä työterveyteen. Joskus asiat voivat ratketa muutamalla työpsykologin tapaamisella, joskus voi olla tarpeen arvioida jaksamisen tukemista lääkityksellä. Joissain tapauksissa kolmikantakeskustelu esimiehen ja työterveyden kanssa voi olla lisäämässä työhyvinvointia.  

Jos et tee mitään, mikään ei muutu.  Oletko valmis siihen, että kaikki jatkuu ennallaan? Jos et, Hyvän muutoksen saavuttamiseksi on tärkeä puuttua tilanteeseen avoimesti, eri vaihtoehtoja pohtien

Hei.

Yhteen muuttaminen tuo aina jonkinlaisen haasteen parille. Miten sovittaa aikaisemmat elämät yhdeksi kokonaisuudeks? Harvoin se sujuu kitkatta. Varmasti teidänkin tilanteessanne osa tuosta kitkasta on normaalia, mutta silti se edellyttää asioista puhumista ja yhteisten sopimusten ja toimintamallien luomista niin, että entinen miehen koti on myös aidosti nyt teidän yhteisenne.

Esille tuomasi asiat ovat sellaisia, että pohdin, miten ne tulivat esiin jo seurusteluaikana ennen muuttamistanne yhteen? Oletan, että olet ollut yötä miehesi luona jo aikaisemmin? Miten kissa-asia silloin hoidettiin? Entä miehen kaveriensa tapailu aikaisemmin?  Jos nämä seikat ovat jo olleet tiedossasi ja kokemusperäisiä, silloinhan olet yhteen muuttaessasi ilmeisesti ajatellut sietäväsi tilannetta? Vai onko asia jotenkin täysin muuttunut, esim kissan kulkemisten suhteen?

Suosittelen mahdollisimman rauhallista ja rakentavaa keskustelua siitä, miten koette yhteen muuttamisen, mitä tarpeita ja ajatuksia kummallakin on, miten ongelmat hoidetaan, miten kummankin näkemykset tulevat huomioiduksi ja minkälaiset ratkaisut ovat riittävän hyviä molempien kannalta. Keskustelun tärkein taito on kuuntelu. Ja itsensä ilmaiseminen minä-viestisesti, ei siis toista osapuolta tulkiten ja hänen puolestaan tietäen, vaan omien ajatustensa ilmaisu ja niistä vastuun otto.

Jos yhteiset pelisäännöt löytyvät, toivotan teille onnen- ja lemmentäyteistä elämää. Kuitenkin lemmen lisäksi myös järki on välttämätöntä. Jos yhteiselämästä ei yritystenkään jälkeen mitään muuta tule kuin riitaa ja kahnausta, silloin täytyy pohtia asiaa uudelleen.

Heippa.  Viestissäsi ei ilmene paljonkaan ilmiön taustaa. Onko viestittely muuttunut rönsyilevämmäksi viime aikoina. Tai oletko esim. itse aikaisemmin viestittänyt paljon, mutta nyt työn takia vähentänyt tms.  Eli onko jokin siis muuttunut?  Tai onko koko ystävä vielä uusi?

Oli niin tai näin, jos kaveri muuten on sinulle tärkeä ja kiva ja haluat pitää ihmissuhteen toimivana, suosittelen, että otat asian jollain tavalla puheeksi. Muuten ärtymys häntä kohtaan alkaa kasvaa ja  on koko ajan yllä kuin tulehdustila, ja alkaa vaikuttaa negatiivisesti kanssakäymiseenne, aiheuttaa välttelyä tms. Voisitko löytää omaan suuhusi sopivat sanat jotain, tämän tapaista: "Olet hauska tyyppi ja lähettämäsi viestit on kivoja mutta sovitaanko, että ollaan tekemisissä enimmäkseen vain iltaisin. Mun on vaikea keskeyttää töitäni ja kun puhelin piippaa, tulee katsottua, jos se onkin jotain tärkeää."   - Ja sitten tähän joku ehdotus, esim. låhdetäänkö illalla pizzalle tms joka kertoo sinun haluavan hänen seuraansa kyllä.