KirkkoSisko

Aika moni kokee loukkaavana, jos hänen puheenvuoronsa keskeytetään siirtämällä huomio aivan johonkin muuhun asiaan. En yhtään ihmettele, jos ei enää sen jälkeen ole motivaatiota jatkaa juttua. Kuuntelun taito ja toiseen keskittymisen taito on yksi perusvuorovaikutustaidoista. Annetaan kullekin oma puheenvuoronsa keskeyttämättä. 

Minä ajattelen, että rehellinen kannattaa olla. Jos 'mummo' on kuolemanvaarassa, turha ja väärin olisi vakuutella, ettei hän kuole. Mutta tuo sinun ehdotuksesi että täällä hoidetaan hyvin ja mummo on hyvissä käsissä ja toivotaan, ettei vielä ole hänen aikansa kuolla, luo lapselle turvaa.

Tärkeää onkin nimenomaan lapsen tunteiden hyväksyminen ja sanoittaminen, jos tilanne on hankalaa. Esim. että on ok pelätä rakkaan ihmisen puolesta. Mikä sinua pelottaa? Haluaisitko, että katseltaisiin mummon valokuvaa tms. Aikuisen tehtävä on ottaa lapsen tunteet vastaan ja arvostaa niitä.

Moi. 

Moni yh-äiti kaipaa ja tarvitsee tukea arkipäivän haasteisiin. On luonnollista odottaa apua nimenomaan lähioimaisilta. Aina se odotus ei vain syystä tai toisesta toteudu, mikä yhtä luonnollisesti aiheuttaa pettymyksen.

Mietin, mitä voisit tilanteessa tehdä? Ensin tulee mieleeni tarkistaa, olethan pystynyt ilmaisemaan tämän avun tarpeesi mahdollisimman avoimesti heille, joita nyt tässä ajattelet? Joskushan läheisetkään ihmiset eivät näe, minkä kaikkien pulmien kanssa ihminen kamppailee. Siksi suosittelen hyvin selkeitä pyyntöjä odottamisen sijaan: Pääsettekö hoitamaan lasta XX  aikana, kun minulla olisi menoa, tai: milloin voisitte tulla auttamaan pihatöissä, en selviä yksin kaikesta  - tähän tapaan, konkreettisesti, ajankohta sopien.

Jos apua ei kuitenkaan sieltä tule, voitko vielä kartoittaa mitä tukea asuinpaikkakuntasi voisi tarjota? Kunnalla on erilaisia perhepalveluita, samoin eri yhdistyksillä ja järjestöillä (esim. Pienperheyhdistys, MLL ym). Seurakunnillakin voi olla tarjota erilaista perhetoimintaa, jota kautta voit verkostoitua muiden vanhempien kanssa ja voitte kenties vastavuoroisesti jeesata joskus toisianne arjen pulmissa.

Toivottavasti saatte tarvitsemaanne tukea.

Valoisaa kevättä perheeseenne

Hei, kysymyksesi oli lyhyt mutta sisälsi mielestäni paljon asiaa.

Mielestäni suora puhe on eri asia kuin asioiden sanominen jotenkin raa'asti.

Itse ajattelen, että lapsen kanssa tärkeintä on jättää tilaa ja aikaa dialogille, lapsen kysymyksille ja reaktioille. Itse asia pitää sanoa toki ikätasoisesti, mutta melko lyhyesti ja selkeästi. Aikuisten virhe on selittää liian pitkän kaavan mukaan, monimutkaisesti ja kaukaa. Jos sanoo asian lyhyesti ja antaaa sen jälkeen lapselle puheenvuoron, tarjoaa hänelle parhaan mahdollisuuden prosessoida ja hahmottaa asiaa, antaa hänen esittää lisäkysymykset ja näkökulmat, joissa sitten voi antaa tarvittavaa informaatiota.

Esimerkki

Kuule, on käynyt ikävä asia, mummo on joutunut sairaalaan.

Lapsi voi kysyä esim. Kuoleeko mummo? -- tai mitä mummolle tehdään?--- tuleeko mummo takaisin? -- onko tauti voinut tarttua jne.

Näihin kun vastaa yksittellen, lapsi ymmärtää parhaiten ja samalla se on myös yhteistä aikaa, keskustelua.

Näin ajattelen, entä sinä?

 

Hei. Parisuhteessa on aina kaksi erillistä ihmistä, erilaisine temperamentteineen, arvoineen ja odotuksineen. Yhteispeli parisuhteessa on aina molempien yhdessä luoma tila, jossa tehdään erilaisia perheen sisäisiä sopimuksia, joustoja, kompromissejä ja käytänteitä. Vaikuttaa siltä, että perheessänne yhteispelin sijaan on muodostunut jonkinlainen valtataistelu, kumman peliä pelataan. Tämä on yleistä mutta ei johda hyvään. Kannattanee varmaan joko perheneuvonnassa tai parisuhdekursseilla opetella uusia parisuhdeviestinnän taitoja, joiden avulla voidaan turvallisesti jutella tilanteista ilman valtataistelua. Kummankin pitää oppia sanoittamaan asiat itsestä puhuen, minäviestillä, eikä toista sinäviestein tuomiten ja tulkiten. Ja ennen kaikkea on opeteltava kuuntelemaan toista, arvostaen ja avoimin korvin. Vain näistä taidoista voi syntyä yhteispeli jossa potkitaan samaan maaliin eikä olla vastapuolilla. Mitä ajattelet?