KirkkoSisko

Hei ap.

Kerrot tilanteesta, jossa koet, että teidän erillisyytenne on uhattuna. Yksilöllisyyden väliset rajat liukuvat, jos toinen elää tavallaan liikaa toisen palautteen varassa ja taas toinen osapuoli lähtee mukaan tähän rooliodotukseen, jossa hänen on tasoiteltava kumppanin tunteita.  Lähtökohtaisesti jokaisen on itse muovattava itsetuntonsa elämän melskeissä, vaikka tietenkin samanaikaisesti on selvää, että kumppaniltaan pitääkin voida odottaa tukea. Kysymys on kuitenkin siitä, ettei toiseen voi nojautua kokonaan eikä antaa toisen mielipiteille liian suurta painoarvoa, erillisyyden siitä kärsimättä. 

Erillisyys ja läheisyys ovat kompastuskiviä monille pareille.

Jos olette halukkaat parantamaan parisuhdettanne, voitte käydä vaikkapa Parisuhdekursseilla, joissa opetellaan uusia taitoja kommunikointiin ja viestintään, ja myös noita erillisyyden ja läheisyyden teemoja käsitellään.

Viime kädessä voit kuitenkin päättää vain omasta osuudestasi: onko suhde sinulle riittävä ja voitko kokea sitoutuvasi siihen.

Joo ilman muuta voi. Diakoniatyö ei kysele kirkkoon kuulumista, mutta pitää asioida oman asuinseurakunnan alueella. Netistä löytynee yhteystiedot. Joissain seurakunnissa on myös sähköinen ajanvaraus jo käytössä.

Päätöstä näkemättä mahdotonta ottaa kantaa, sinun on selvitettävä se päätöksen antajan kanssa.

Selvyyden vuoksi haluan kerrata: KELA myöntää PERUStoimeentulotuen, joka on täysin laskennallista ja johon ei harkintaa sovelleta. Tässä otetaan huomioon esim asunnon kohtuullisuus ja koko perhekokoon nähden jne. Summat löytää Kelan sivuilta.

Sen sijaan TÄYDENTÄVÄÄ ja ennaltaehkäisvää toimeentulotukea myöntää asuinkunta, sen sosiaalitoimi. Tämä on nk, tarveharkintaista eli tapauskohtaista. Ennen tätä kunnan tt-tukea on pitänyt hakea Kelan perusttt, koska kunnan myöntämä on viimesijaista.  Täydentävää voi anoa netissä kunnan sivuilta

Jos siis päätöksen on tehnyt Kela, tarkista sieltä, jos kunta, voi olla että täydentävyyden määrää on harkinnalla muutettu.

Hei ap.

Elämänkaareen kuuluu kaikenlaisia vaiheita. Kerrot elämistäsi vaiheista, joihin olet panostanut unelmia ja haaveita ja nyt kysyt itseltäsi, mitä elämä oikeastaan on, mitä sinulle oikeastaan ihmisenä kuuluu.

Ajattelen, että tärkeämpää kuin pyrkiä täyttämään mahdollinen tyhjyys niin nopeasti kuin voit, olisi antaa tämän kysymyksen leijua ilmassa kaikessa rauhassa. Anna itsesi aprikoida ja kysellä elämän merkitystä ja mieltä, sitä mikä sulle on tärkeää ja mille vaiheille voit jo nyt laittaa pisteen ja taas avata polun kohti uusia vaiheita.

Usein elämän merkityksellisyys tulee siitä, että liittyy johonkin itseään suurempaan kokonaisuuteen ja monille se tarkoitta jonkinlaista hyvän tekemistä, vapaaehtoistyötä. Kun olet aikasi sietänyt hiljaisuutta ja kysymyksiä, nousisiko sieltä jokin tapa, jolla sinä voisit tehdä hyvää muille? Olipa ne sitten löytökoiria, vanhuksia, nuoria, ympäristönsuojelua tai mitä tahansa. Olet saanut paljon hyvää elämässä. Kannattaa kasvattaa itsessään kiitollisuuden mieltä. Siitä voi nousta sellainen kokemus, että nyt minulla on varaa, aikaa ja resursseja antaa jollekin toiselle hyvyyttä. 

Mitä ajattelet tästä?

Hei ap.

Kuulostaa siltä, että perheenne on nyt kaikin puolin kovilla. Miehesi koettaa hoitaa osan öistä, mutta tässä kohtaa se ei riitä, eikä kumpikaan jaksa valvoa enää enempää. Suosittelisin, että ottaisit asian vakavasti ja hankkisitte esim sukulaisia auttamaan, että saisitte vaikka molemmat nukuttua 2 yötä putkeen häiriöttömästi. Parikin yötä tasoittaa univelkaa ja sen jälkeen elämä tuntuu jo toiveikkaammalta. Oireesi viittaavat siihen, että näin ei voi enää jatkua. Voit myös ottaa yhteyttä neuvolaan jutellaksesi jaksamisesta ja mahdollisesta tuesta jota perheenne voisi saada. Kannustan siis hakemaan apua mahdollisimma pian.