KirkkoSisko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Hei ap.
Selvästi haluat paremman yhteyden puolisoosi, kuin mitä nyt on. Parisuhde on pitkälti vuorovaikutuslaji. Jotain muutosta tarvitaan, jos ärtymys on vallitseva tunneilmasto.
Parisuhdekursseilla vanhakin kettu voi oppia aivan uusia asioita ja antaa mahdollisuus jo haalenneen läheisyyden lämmetä uudelleen. Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ilman ennakkoasenteita on haastavaa, varsinkin jos luulee tietävänsä toisen vastaukset jo etukäteen. Mm. sitä kuuntelemista ja omaa minäviestintää harjoittelemalla voi avautua uudet taivaat ja maat. Ainakin Parisuhde Kataja järjestää monenlaisia laadukkaita kursseja eri vaiheissa oleville pareille. Voisiko se ollakin seuraava matkanne? Ei ehkä matka ulkomaille, vaan matka sisämaille - parisuhteen maastoon?
Hei ap.
Otsikossasi kyselet, mitä joku muu tekisi tilanteessasi. Tekstissäsi kirjoitat, että mies kieltää sinua. Minulle tuli näistä mieleen, onko oma minäsi, oma tahtosi ja itsenäisyytesi jäänyt varjoon? Oletko tottunut siihen, että joku muu määrittelee sinun tekemisesi ja tietää asiat paremmin?
Parisuhteessa kumpikin vastaa omasta käytöksestään ja siitä, että kunnioittaa toisen rajoja. On eri asia tehdä päätöksiä yhdessä kuin se, että toinen kieltää, määrää tai hallitsee ja toinen alistuu ja tottelee.
Minulle tuli mieleen, että teille voisi tehdä hyvää keskustella parisuhteenne tilasta ammattilaisen parissa. Seurakuntien perheneuvonnasta voisi varata ajan parisuhteen huoltamiseen. Mutta myös sinun kannattaa tutkistella omaa itsenäisyyttäsi. Olet erillinen ihminen, vaikka oletkin parisuhteessa. Toimiva liitto syntyy vain, jos erillisyys ja yhteys ovat tasapainossa.
Miltä nämä pohdiskeluni sinusta kuulostavat?
Hei ap.
Jos jokin tilanne elämässä tuntuu sietämättömältä tai ylivoimaiselta, se on sen merkki, että jotain pitää muuttua. Koska kerroit yrittäneesi jo kaikkesi, eikä tilanne ole muuttunut, kannustan sinua hakeutumaan neuvolan kautta esim. perhetyön tai muunlaisen tuen piiriin. Ei ole hyväksi 6-vuotiaallekaan, jos hän kokee olevansa jatkuvasti tilassa, jossa mopo lähtee käsistä, ja vanhemmat vaikuttavat uupuneilta ja neuvottomilta. Eikä se tietenkään ole hyväksi sinulle eikä perheelle kokonaisuutena. Siksi tarvitaan jotain uusia taitoja, uusia menettelytapoja ja uudenlaista vuorovaikutusta. Sitä voi onneksi opetella aina, ohjauksen avulla. Toivon siis teidän saavan tukea siihen, miten lapsukaisen kanssa menetellä jatkossa niin, että kaikilla on vähemmän rasittunut olo. Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata myös lääkärin tutkimuksiin neuvolan kautta. Voimia, toivoa ja elämäniloa perheeseenne!
Hei.
Ennen vanhaan, kun ei kännyköitä ja lankapuhelimiakaan ollut, vierailla oli tapana ilmestyä ilmoittamatta esim. maalaistaloihin joissa isäntäväki oli aina kotosalla. En tiedä, oliko yllätysvierailun kohteilla silloin helpompaa sopeutua tähän tilanteeseen, kun näin ikään kuin oli kaikkialla toimintamallina.
Nykyään, kun ihmiset saa kiinni erilaisin viestimin helposti ja ihmisillä myös on paljon erilaisia menoja eikä kotona samalla lailla oltu 'aina' kuten vaikka 50-v sitten, ei oikein kuulu oletusarvoon, että oven taakse ykskaks ilmestyy tietämättä ihmisiä kylään.
Jos niin käy, tai jos tiedät, että joillain sukulaisillasi tai tuttavillasi on tapana tällaista tehdä, voi yllätysvisiitin yhteydessä kannattaa jollain tapaa, että teitä on mukava nähdä, mutta ensi kerralla toivon, että siitä sovitaan etukäteen. Sillä hetkellä kun avaat oven, joudut toimimaan sen hetken intuitiosi mukaan. Vanha sanonta olikin: Vieraat tulee ajallaan, talo elää tavallaan. Tällä kai tarkoitetaan sitä, että talonväki elää juuri niin kuin itselle sopii, jos vierailun ajoituksesta ei ole sovittu. Mielestäni sotkuja tai puuttuvaa tarjoilua ei yllätysvieraiden kohdalla tarvitse harmitella lainkaan. Parasta olisi, jos voisi hetken istua (vaikka terassilla, jos sellainen on) ja sopia paremman ajan seuraavaa, valmisteltua vierailua varten.
Ihmiset suhtautuvat erilailla ennakoimattomiin tilanteisiin. On kuitenkin oikeus myös sanoa ei, jos vieraat tulevat sopimattomaan aikaan.
Hei ap.
Jos käytöksesi tai mielialasi on muuttunut aggressiiviseksi tai muilla tavoin sellaiseksi, että sinun on vaikea hallita käytöstäsi, kannattaa viipymättä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. On sekä sinun itsesi että muiden suojelua, että jatkuva raivoaminen ja tuhoavat ajatukset saadaan hoidettua.