KirkkoSisko

on vaikea käsittää ja hyväksyä.

Jatkuvasti, joka päivä jonkun yksittäisen ihmisen elämässä tapahtuu "tsunami" joka rikkoo kaiken, esim. perheväkivallan muodossa.



Miksi pahaa ja pahuutta on.? Miksi luonnonkatastrofeja tapahtuu?

En varmasti osaa vastata tähän aukottomasti. Mutta ajattelen, että Jumala ei tahdo kenenkään kärsivän eikä aiheuta sellaista. Ei kärsimykseen ole yhtä tyhjentävää selitystä, vaan se on monien asioiden ja tapahtumaketjujken summa ja seuraus. Tämä maanpäällinen elämä on epätäydellistä, ja ihmisen vastuu esim. luomakunnasta ja toisista ihmisistä on suuri, emmekä ole sitä osanneet kantaa. Silti, hädässäkin Jumala on läsnä. Hän ei käännä katsettaan pois. Hänelle me saamme pahan olomme ja ahdistuksemme tuoda.





Voimia kaikille ja erityisesti niille, joiden omaisia on parhaillaan tsunamin alueella.

tässä mielestäni tilanteeseen sopivat virren sanat käyvät rukoukseksi myös:

Sen lisäksi jokainen voi hiljaisessa rukouksessa tuoda Taivallisen Isän eteen huolensa ja hätänsä ja pyytää varjelusta.



1.

Elämä on meri,

meri kauhistaa,

kun se vaahtopäinä

kiehuu, raivoaa.

Mistä turvan löytää

mieli levoton?

Kuka auttaa voisi,

yö kun synkkä on?



2.

Isä, sinuun katson

tuskan tulessa.

Sinä tahdot aina

kantaa minua.

Sinulle saa huutaa

henki rauhaton.

Löydän lohdutuksen,

yö kun läsnä on.



3.

Murheen musta laakso

silloin valkenee.

Askeleita ottaa

arka rohkenee.

Kanssasi en pelkää,

Isä, yötäkään.

Kanssasi voin käydä

tuskan pimeään.



4.

Siunaa elämääni,

siunaa työtäni.

Auta, että tunnen

läsnäolosi.

Anna lampun loistaa,

mieli tyynnytä.

Isä, öin ja päivin

pidät kädestä.

mikä kenellekin tuo rauhaa ja hyvää oloa. Jokaisessa hidastamis-ohjeessa manitaan puutarhanhoito ja käsitöiden teko. Mun mielestä ne on ihan kamalia,mä tykkään juosta. Mutta sehän ei kuulosta hidastamiselta, kun lähtee illalla töiden jälkeen juoksulenkille tai vaikka vauhdikkaaseen jumppaan.Jotenkin se kotoa lähteminen ja iloinen aktiivisuus nähdään näissä ohjeissa hirveänä mörkönä. Liikunnankin pitäisi olla jotain venyttelyä ja joogaa (mitkä on toki tärkeitä ja mukavia nekin), mutta ne eivät mm. aerobista kuntoa juurikaan paranna. Aika diipa-daapaa on noi marttojen ohjeet ainakin.

ihan ensimmäisessä ohjeessahan sanottiin "valitse rohkeasti asiat jotka ovat sinulle tärkeitä" ja kolmosessa "Kukaan toinen ei voi sanoa, mikä on olennaista sinulle".

Minusta juoksulenkki ei missään nimessä ole hidastamisen kannalta este. Jos siis käyt juoksemassa siksi, että se sinulle merkitsee paljon ja antaa elinvoimaa. Mutta jos juoksisit vain siksi, että sinun pitää suorittaa se, jotta esim. kelpaisit miehellesi, silloin se olisi hidastamisperiaatteen vastaista.

Hidastamisen pointti on kuunnella itseään ja karsia turha. Ei se tarkoita, että syke ei saa nousta :)

Näin minä sen tulkitsin

miettineet, että kun äitiyslomakausi loppuu, mies jäisikin lasten kanssa hoitovapaalle ja sinä menisit töihin?

Tai mitä vaihtoehtoja olette pohtineet?

Tuossa joku sanoikin, että miksi kaikelle pitää keksiä uusi nimi? Itse ehkä ajattelen, että alunperin kaikki oli tämän listan mukaista. Mutta nyt yhteiskunta on niin vauhdistunut, että alkuperäinen elämänmalli on unohtunut ja se pitää päivittää. Pöhkö esimerkki, mutta vähän niin kuin löytäisit kaapista kivan mekon, mutta se olisi vanhanaikainen, mutta pikkuisen tuunaamalla siitä saisikin taas toimivan ja tyylikkäänn vaatteen.



Martat ovat tässä minusta päivittäneet tätä rauhallisuuden käsitettä.



Onko se tosiaan vain hyväosaisten mahdollisuus, jokunen tuntui kyselevän. Itse en ajattele niin. Vaan että kyse on siitä, että jokainen voi priorisoida elämänsä tärkeitä asioita ja mihin suuntaa energiansa. Onhan sanottu, että jos ystävät ovat sulle tärkeitä, sen pitää näkyä myös "kalenterissasi" eli konkreettisesti olla tekemisissä heidän kanssaan. Sama pätee muuhunkin.



Mutta mielenkiintoisia kantoja.

Diiba-daabaa vai vankkaa viisautta?

Lisää!