KirkkoSisko

Mutta kun se on mun kohdalla fakta (että se ongelma on olemassa, enhän toki voi perseillä sen varjolla ilman seurauksia). Joka kuukausi, viikko ja päivä päätän, että nyt otan itseäni niskasta kiinni ja hoidan hommat niin kuntoon kun on mahdollista (aina _yritän_ myös elää ap:n listan mukaisesti). Luottotiedot on menny ja ulosotossa velkaa muutama tuhat, mutta eihän se sitä estä, ettenkö voisi alkaa järjestelemään asioita kuntoon. Vaan kun en sitä tee, vaikka joka jumalan viikko niin päätänkin. En vaan ymmärrä mitä mun pitäis itselleni tehdä, että saisin otteen elämästä.

Onneksi mies on jämpti, olisin varmaan katuojassa muuten. Mun pitäis vaan saada vanhat asiat järjestykseen ja vahtia, ettei tule uusia ongelmia. MITEN? En saa niskasta kiinni vaikka miten yritän. Oikeastaan luovutan ennen ku edes tosissani alan yrittämään. Ajatuksen tasolla onnistun päätöksissäni, mutta käytännössä mitään ei tapahdu.

Hienot vinkit ap, en vaan tiedä miten hitossa ne toteuttaisin.

(Ei ole lapsia, ei pelkoa)

harkinnut edunvalvojaa? Joillain asiakkaillani on sellainen, nimenomaan jos esim. sairastaa maniaa ja kuukauden rahat menevät tunnissa.

Edunvalvoja maksaa laskut jne ja antaa esim. viikottain käyttörahan.

Jos todellakaan et kykene itse hoitamaan raja-asioistasi.

Tietysti on hienoa, että sinulla on mies, joka tämän edunvalvonnan tavallaan toteuttaa. Mutta se ei välttämättä ole parisuhteenne kannalta paras mahdollinen tilanne?

Psyykkinen sairaus on eri asia kuin "ottaa itseä niskasta kiinni". Eihän esim. masentunutkaan voi vain päättää olla pirteä huomenna.

Tämä vain yhtenä vinkkinä.

Siellä ollaan käyty viitisen kertaa tänä vuonna mutta edistystä ei juuri tapahdu. Tuntuu että mieheni antaa siellä ymmärtää että kaikki on suht ok, mutta sitten kun alan tivaamaan niin kaikki vanha paska tulee taas esiin. Hän tuntuu katkeroituneen eikä näytä tuntevan minua kohtaan kuin jotain tykkäämistä. En jaksa uskoa että hän rakastuisi uudelleen tms.

Jatkakaa siellä! Muutama sananen terapiaprosessista.

Ensinnäkin parisuhteen hoitamiseen viisi kertaa hyvin harvoin riittää. Usein terapiaan hankkiudutaan vasta, kun tilanne on jo päässyt pahaksi ja kaikenlaista mielipahaa on kertynyt jo ylitsevuotavaisesti.

Terapiassa myöskin aluksi saattaa olo vain huonontua. Se, mikä on ollut taka-alalla, otetaankin pengottavaksi esiin. Tämä huonon olon lisääntyminen ei kuitenkaan kerro siitä, että terapia ei toimisi. Vähän niin kuin rupeaisit siivoamaan kymmenen vuotta koskemattomana olevaa varastoa. Aluksi sieltä pöllähtää vain pölyä, likaa ja roinaa. Vasta pitkän raivausajan päästä lattia alkaa näkyä ja puhdistus voi alkaa.

On myös muistettava, että terapiakaan ei välttämättä johda siihen, että eroa ei tulisi tai rakkaus palaisi. Kuitenkin, terapian käyneillä on paremmat mahdollisuudet korjaantua erostakin ja olla siirtämättä samoja ongelmia uuteen suhteeseen mahdollisesti.

Voimia ja uutteruutta teidän tiellenne toivotan!

Minusta otsikkosi on ihana: huono hyväksi! Siinä ilmaiset toivoa asian muuttumisesta paremmaksi ja otat vastuun muutoksen realisoimisesta.



Perheasiain neuvottelukeskukset löydät tästä:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?Open…



Usein ammatillisesta, puolueettomasta terapeutista on apua!

Mielestäni tilanteenne kuulostaa niin tulehtuneelta, että suosittelen sinua varaamaan heti ajan Perheasiain neuvottelukeskuksesta. Niihin on jonot, joten ajan varaaminen kannattaa tehdä heti.



Tässä yhteystiedot:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?Open…



Mutta perheneuvontaa odotelleessa suosittelisin seuraavaa. Tiedosta, että on olemassa tietty raja, miten sinua ei saa haukkua. Tarkoitan, että on normaalia, että riidoissa huudetaan ja tulee sanottua mitä ei tarkoita, mutta on olemassa tietty raja, mitä ei saa ylittää. Esimerkiksi toisen ulkonäöstä, seksuaalisuudesta, herkistä alueista, mahdollisista traumoista ei saa solvata.

Kerro miehellesi jos hän ylittää tuon rajan, että et voi kuunnella sellaista. Esimerkiksi tappamisesta puhuminen ylittää rajan rajusti. Tällä rajalla suojelet paitsi itseäsi, tavallaan viime kädessä myös miestä itseään.



Jos voit tilanteen rauhoittamiseksi mennä muutamaksi päiväksi vaikka mummolaan, se on hyvä. Joskus on parempi ottaa pieni erätauko, kumpikin saa rauhoittua tahollaan. Jos se ei onnistu, voit myös kysellä mahdollisuuksia alueesi Turvakodeista.



hakekaa apua pian. Sitä vilpittömästi suosittelen.

Toivottavasti saat levätä, jos olet äiti tai isä, niin että joku muu ottaa perheen arkirutiinit hoitaakseen kunnes jaksat taas. Pyydä ainakin!







Minä lähden käväisemään yhdessä palaverissa. Palaan puolenpäivän jälkeen jakamaan kuulumisianne. Hei siihen asti.