KirkkoSisko

Kerroit, ettei kahdenkeskisistä keskusteluistanne ole apua. Olet varmaan miettinytkin, mistä sitä apua sitten olisi.

Kannustan teitäkin menemään parisuhdekurssille! Niistä voi todella olla käänteentekevää apua, kun opitaan vuorovaikutustaitoja ja ohjauksessa opitaan keskustelemaan suoraan siitä, mistä kiikastaa, ja keksimään keinoja siihen.



Uskon jotenkin, ettei miehesi tieten tahtoen halua sinun nääntyvän. Mutta et myöskään sinä tahdo sitä.



Kataja ry järjestää hyvin erilaisia koulutuksia, kursseja ja muuta hyödyllistä erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Sopisiko teille esimerkiksi tämÄ:

http://katajary.fi/pariskunnille/solmuja-parisuhteessa



Kannattaa myös seurata neuvolan, seurakuntien ja muiden tahojen tarjoamia kursseja, ryhmiä ja muita palveluita.



Muutokseen pyrkiminen kannattaa! Suhteenne ei ole tuhoon tuomittu, jos löydätte muutoksen joka on yhteinen ja yhdessä sitoudutte siihen.



Terveisin Kirkkosisko

tosiaan kertoo, että monesti parisuhteessa riidellään samasta asiasta vuodesta toiseen, eikä se muutu.



Riitelyllä mielestäni pyritäänkin aina jonkinlaiseen muutokseen. Sitten turhauttaa, kun asia ei muutukaan, ja sitten riidellään jo siitä turhautumisesta eikä siitä alkuperäisestä-- näinkö se menee? (asioilla on aina myös jotenkin koomisetkin puolensa)

aloitan taas kerran syyskuussa uuden työn, vanhassa paikassa määräaikainen sopimus loppumaisillaan, jännittää...

taakkana vanha 70-80-luvun 9 vuoden koulukiusaaminen, josta olen kyllä selvinnyt ja kääntänyt sen vahvuudekseni, mutta jätti jälkeensä epämääräisen ahdistuksen, joka helposti yltyy ja vie keskittymiskyvystä osansa

mutta parhaani teen

sain tuosta rivien välistä käsityksen, että olet aloittanut monta kertaa uudessa työssä. On todella surullista, että olet joutunut pitkän koulukiusaamisen kokemaan. Suokoon elämä sinulle paljon hyviä kokemuksia ja vastapainoa tuolle ahdistuksellesi! Toivotaan, että uuden työn myötä saat myös kivoja, vahvistavia ihmissuhteita!

Kiitos kysymästä.

Esikoistyttö aloitti juuri ekaluokan ja meni iloisena kouluun ja tuli tosi hyvällä tuulella kotiin vaikka oli juonut maitoakin josta on viimeaikoina tullut mahakipuja. Vai oliskohan nuo mahakivut olleet viimeviikkoina koulunaloitusjännitystä. Mene ja tiedä mutta eiköhän tuo ajankanssa selkene.

Keskimmäinen aloitti eskarin ja kävi reissun reippaasti takislla. Äidin kyyti ei kelvannut kun kerta taksilla pääsee. Ja päivä meni hienosti, ei tarvinut ekana päivänä äidin eskariin varalle kiikuttamia lääkkeitä ja pystyi olemaan koko päivän siellä. JEEEEEEEEE

Eli mikäs tässä on ollessa. Äidin stressi lasten koulun ja eskarin aloituksesta helpotti kummasti kun alku oli näin loistava.

Kiva jos täällä on tukijoita ja tsemppaajia taas kuvioissa mahdollisimman paljon. Itsekkin pyrin kirjoittelemaan vain silloin jos minulla on oikeasti jotain hyvää sanottavaa tai ehdotuksia millä toinen voisi parantaa omaa tilannettaan. Ja kaikkihan me tarvittaisiin päivittäin tsemppiä !

Hauskaa syksyn jatkoa

aloitettujen asioiden tiimoilta. Olet onnekas, kun osaat iloita asioista, jotka sujuneet hyvin, vaikka olet ollut huolissasi. Sinulla on taito päästää huolesta irti, ja tuulettaa, kun kirjoitit ihanasti tuon "JEE" -huudon.

Onnellista ja tervettä syksyä teille!

että voihan sen työn aina sitten lopettaa, jos tuntuukin, että menee liian tiukalle. Et voi miehesi puolesta tietää, miten hän jaksaa. Jos mies on oikeasti halukas kokeilemaan, miksette voisi kokeilla?



Mutta toisaalta, jos päätätkin, ettet ota työtarjousta vastaan, en itse koe noin fataalina, että et sitten koskaan enää saisi kunnon töitä. Jos sait tuon työn oltuaisi 6 v kotona, en ymmärrä, miksi se yksi lisävuosi olisi niin oleellinen, että 7v kotona oltuasi et sitten saisikaan enää töitä? Et ehkä samaa, mutta ehkä vuoden päästä ajatteletkin toisin, ja olet valmiimpi kun lapset ovat isompia, työskentelemään jossain muuallakin.



Minusta sinulla on kaksi hyvää mahdollisuutta, joista valita! Kumpikaan valinta ei ole huono.

Edesmennyt teologi Anna-Maija Raittila taisi sanoa, että jos et tiedä kahdesta vaihtoehdosta, kumman valita, valitse hauskempi! Mikäs sinun valintakriteerisi on?



terv KirkkoSisko