KirkkoSisko

Onko työ uusi?

Jännitätkö sosiaalisia suhteita?

Jännitätkö, osaatko jonkun tehtävän tarpeeksi hyvin?

Huolestuttaako, että olet unohtanut jotain oleellista?

Oletko muutenkin sen tapainen, että ahdistut seuraavan päivän asioista edellisenä iltana?



Jos työ on uusi, on mielestäni todella inhimillistä, että siitä hermoilee ja huolehtii illalla. Mutta jos työssä on ihan oikeasti joko ihmissuhde- tai muita pulmia, niihin kannattaa tarttua mahdollisimman varhain ja selvitellä asiaankuuluvan tahon kanssa tilannetta: esimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai vastaavan.



Jos taas koet, että ilmiö on luonteenpiirteesi ja hermoilet samalla tavalla muitakin asioita etukäteen, kannattaa tietoisesti opetella tyhjentämään mieli, opetella erilaisia rentoutustekniikoita, useille esimerkiksi kävelylenkki illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa voi toimia sellaisena mielen puhdistajana. Kävellessä ajatukset ja mieli saa kellua vapaasti ja ulkoilma ja maisemat ikäänkuin "pesevät" ihmistä.



Toivottavasti saat helpotusta, ei jokailtainen ahdistus kuulu elämään!



Terveisin Kirkkosisko

diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

Vantaan seurakunnat

Kuulostaa siltä, että nautit lapsen kanssa kotona puuhailusta ja mitä voi noin pieni enemmän tarvita kuin sitä, että äiti nauttii hänen kanssaan olosta? Minä uskon, että alle 3-v ei vielä tarvi muuta kuin ihan perusarjen. Uskon vakaasti, että päiväkoti 3-v jälkeen "riittää"!

Nauti itsestäsi, elämästäsi, siitä mikä sinussa sairautesi lisäksi on tervettä ja hyvää! Ei sinun ole pakko olla kerhoissa ollaksesi hyvä äiti.

Äiti tarjoaa lapselleen maitoa ja hunajaa. Maito on sitä, että täyttää lapsen tarpeet ja hunaja sitä, että äiti itse nauttii elämästään. Pyri löytämään hunajanpisarat! Ja onnea parivuotisesta iloisesta lapsesta!



T KirkkoSisko

Kyllä minusta vaan kuulostaa, että olet tosi poikki. Etsit varmaan elämääsi jotain uutta suuntaa, jossa voisit enemmän kokea eläväsi "itse" eikä vain suorittaa jotain jatkuvaa kaavaa johon et ikään kuin voi vaikuttaa.



Mites ois joku lyhyt virkavapaa, tutustuisit itseesi, menisit vaikka matkalle tai ihan mitä vaan. Katselisit ja kuuntelisit, miltä sitten tuntuu. Ja muistaisit, milloin oli aika, kun ei ollut näin vaikeaa. Vaaditkohan itseltäsi myös liikaa--? Elämä usein on aika arkista.

tarkemmin, mikä siellä työssä on niin rankkaa ja tuntuu pahalta? Jospa joku kuitenkin keksisi sulle jonkun avun.

Ota ne työongelmat puheeksi esimiehen tai tarvittaessa luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon kanssa.

Jos kärsit jostain ongelmasta töissä koko ajan ja koet, ettet jaksa, asia täytyy muuttaa. Viimeisessä sivulauseessasi ilmaiset alistumista sille, ettei muutenkaan voi olla, mutta kyllä voi! Lähes kaikille ongelmille voi edes jotain. Älä lannistu!