KirkkoSisko

LiveChat palvelussa www.facebook.com/kirkkosuomessa.

Chat löytyy kuunteleva kirkko -välilehdeltä ja se on auki aina kun on vapaana oleva työntekijä, jos linjat varattu, chatia ei näy, silloin voi kokeilla uudestaan myöhemmin.



Chat on sellainen kerrallinen verkkoauttamisen muoto, siinä ei solmita pysyviä suhteita vaan jutellaan tässä ja nyt ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin



Päivystän itse, kun minulla on vuoro, samalla KirkkoSisko nimimerkillä kuin täälläkin

että minkäänlaiseen ihmisten jakamiseen eriarvoisiin yhteiskunnallisiin ryhmiin ei ryhdyttäisi eikä sellaista käyttäytymistä tuettaisi. Sana on teko, ja muovaa asenteitamme.



Lisäksi nimeen puuttuminen negatiivisessa mielessä on yhtä suuri henkilöön kohdistuva ikävä teko kuin ulkonäön moittiminen. Nimi on jokaisen persoonaa kiistämättömästi koskeva seikka, ei vain kirjainyhdistelmä.

Mitäpä jos ennen avioliittoa oiken perusteellisesti miettisitte, mitä odotatte suhteeltanne. Ja nimenomaan puhuisistte odotuksistanne ääneen toisillenne.



Sinun oma velvollisuutesi on pitää huolta, ettei naiseuttasi loukata tai alisteta kahleisiin. Sinä voit irtisanoutua tuollaisista vaatimuksista.



Jos keskustelut eivät johda mihinkää,kokeilkaa parisuhdekurssia, jossa keskusteluille annetaan ihan toisenlaiset lähtökohdat ja uudet menettelytavat, kuin mitä ehkä keskenään kotona kahdestaan osaa keksiä.



http://www.katajary.fi/pariskunnille/kurssit/yleista-tietoa-parisuhdeku…



Rakentavaa ja rehellistä keskustelua ja liittonne pelisääntöjen löytymistä toivottaen,

Meiju, diakoni

siihen, että miehesi ei olekaan kyennyt luomaan suhdetta syntymättömään lapseenne.



Mulle tulee mieleen, miten päätitte hankkia vauvan? Oliko vauva miehellekin toivottu?

Sitten toinen asia on, että monille miehille koko raskausaika on jotenkin hämmentävää. En tiedä, oletko katsonut elokuvan Varasto, mutta siinä pääosan esittäjä ei missään nimessä halunnut vauvaa eikä äitiäkään, mutta loppujen lopuksi kun vauva syntyi, miehen isyys puhkesi odottamattoman voimakkasti hyväksi ja hänen herkkyytensäkin sai siinä mahdollisuuden astua esiin.



Jos miehesi on yhtään elokuvan kaltainen äijänköriläs, voisin ajatella, että vasta konkreettinen vauva herättää hänenkin isyytensä.



Mitä sinä voit tehdä? Et voi solmia miehesi puolesta hänen suhdettaan lapseesi. Mutta voit kutsua lisää, minäviestein. Toivoisin, että panisit käteni masulleni, tunsitkö nyt se potkaisi? Ja kysellä enemmänkin miltä miehestä tuntuu. Ikään kuin "tunnustaa" hänen isyytensä jotta hän voisi alkaa sitä roolia opiskella itselleen.



Miltä kuulostaa?

Saanko toivottaa onnea ja varjelusta vauvallenne ja perheellenne?



Meiju,diakoni

En ihmettele, että koet möykkyä ja ahdistavuutta!

Jotenkin tekisi hurjasti mieleni sanoa, että pysähtykää nyt! Teillä kuitenkin on elämän kullanarvoiset vuodet edessä. Töitä ehtii tehdä mutta lapset ovat pieniä vain kerran.



Voisitteko mitenkään saada lapsikatraan hoitoon ja hakeutua parisuhdekurssille? Kataja ry tarjoaa tasokkaita kursseja parisuhteen hoitoon, eri tyyppisiä. Tarkoitus ei ole, että suhde hoitaantuu viikonlopun aikana, vaan siellä saadaan eväitä koko elämää varten. http://www.katajary.fi/pariskunnille/kurssit/yleista-tietoa-parisuhdeku…



Satsatkaa perhe-elämäänne! Se on suuri voimavara ja tärkeintä. Mutta perhe ei ole perhe, ellei vanhempien parisuhteelle ole mahdollisuuksia.



Voimia ja hyvää muutosta toivottaen,

Kirkkosisko Meiju-diakoni