KirkkoSisko

www.facebook.com/kirkkosuomessa

ja siitä Kirkko Kuulolla -välilehti (turkoosi kuvake)

Kyllä mä läheisteni kanssa osaan puhua. Mutta jos tarkoitat, että pitäisi avautua jollekin ulkopuoliselle, niin sitä en yleensä tee.

huomaan kirjoittaneeni hatarasti mitä etsin, eli tarkoitan sen vaikean asian "kohteen" kanssa, siis sen joka liittyy siihen vaikeuteen. En tarkoita tässä ulkopuolelle tilittämistä. Vaan että jos susta joku tuntuu hankalalta juuri suhteessa työtoveriin/naapuriin/puolisoon ja tajuat että pitäisi sanoa nyt tästä, niin pystytkö vai onko se liian vaikeaa. Tai millon pystyy milloin ei. jne

minusta aikuisen ihmisen yksi elämäntehtävistä on oppia ei:n sanominen ilman tekosyitä. Minusta se on arvostamista itseään sekä toista osapuolta kohtaan.



Minusta tässä tilanteessa, jos ei ole todellinen hätä tai semmoinen lähimmäisrakkausauttaminen kyseessä, olisi hedelmällisintä sanoa, että tämän vapaapäivän tarvitsen lepäämiseen itseäni varten. Hoidan mielelläni lasta sitten levänneempänä, esimerkiksi torstaina, jos siitä on apua.



Itsensä uhraaminen jos ei saa sanottua mitä todella tarkoittaa, maksaa aina liikaa. siitä voi seurata tämän ihmisen välttelyä, valheita ja oikeastaan itsekunnioituksen menetystäkin.



Suora ihminen on reiluin kumppani koska hänen kanssaan voi puhua suoraan. Silti se ei tarkoita töykeyttä, piittaamattomuutta tai kyvyttömyyttä auttaa toista pulassa. Vapaahetkensä voi antaa mielellään avuksi jos ystäväsi todella tarvitsee apua (on vaikka sairastunut hankalasti ja tarvii päästä lääkäriin). Mutta jos uhraa vapaansa kitkerin mielin, ei se ole todellista antamista ja auttamista.

mielestäni noin karkeasti ottaen on niin, että työaikana saa hoidattaa vain akuutteja sairauksia, perussairauden hoitoon, esimerkiksi hampaitten hoitoon mennään omalla ajalla.



Kuitenkin on ammatteja, joissa terapiassa käyminen on ammattitaidon lisäämistä ja on siksi työaikana mahdollista. Lisäksi yksittäisissä tapauksissa, jos työkyky on uhattuna, voidaan sopia työterveyden, esimiehen ja työntekijän kolmikantaneuvotteluissa että terapiassa saa käydä työaikana, samoin kuin muitakin työssä käymisen edellytyksiä pyritään tukemaan.



Tämä onkin hankala asia, koska terapiaan pääseminen kuitenkin suurimmassa osalla perheellisiä on hyvin hankala järjestää muuna kuin työaikana, ja menetetttyjä tunteja on vaikea tehdä takaisinkaan.



Toivon, että voit esimiehesi kanssa sopia menettelystä tapauskohtaisesti, miten voit tulla vastaan tekemällä jotain ekstraa tms jos työaikana terapia ei ole mahdollista.



meiju, diakoni

on erinomainen järjestäjätaho.



Jotkut seurakunnat tekevät yhteistyötä Katajan kanssa, mutta itse toiminta on riippumatonta, ammattitaitoista ja oikeasti toimivaa, kehuttua. Olen itsekin osallistunut kurssille, se oli yhteistyössä kotiseurakuntani kanssa, koska järjestettiin seurakunnan kurssikeskuksessakin.

Linkki tässä

http://www.katajary.fi/pariskunnille/kurssit/yleista-tietoa-parisuhdeku…





diakoni Meiju