KirkkoSisko
Seuratut keskustelut
Kommentit
kysyä voitko saada ajan velkaneuvontaan.
Pikavippien neuvottelumahdollisuudet ovat yleisesti ottaen erittäin huonot. Se on niin kimurantti ja kuten sanoit helvetillinen kierre, että tarvitset ammattilaisen neuvoa selvitäksesi.
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/velkaneuvo.aspx
Jos et pääse velkaneuvontaan syystä tai toisesta, yksi ratkaisu mikä minulle tulee mieleen on, voisiko olla mahdollisuus ottaa pankista tuo pikavippilaina jonka maksaa kerralla pois ja sitten pankin kanssa tehdä realistinen maksusuunnitelma.
itse asiassa tämä on yksi osa minun työtäni
[
diakonilla ole muuta työtä kuin olla av;lla tähän aikaan
jossa kulkee bussit ja junat lähes joka suuntaan. Toisekseen puurojen tekeminen on ajan ja rahan haaskausta. Ne eivät pidä nälkää yhtään. Kokeilin juuri mennä viikolla ja päätin käyttää nekin hiutalerahat mieluummin leipään ja makkaraan.
Minusta on melkoisen loukkaavaa vaatia perhettä luopumaan autosta. Se on suunnilleen sama kuin vaatisit luopumaan pyykkikoneesta.Kyllä sillä ruoat saa ihan hyvin, kun karsii kaiken ekstran ja valmisruuat ja tekee perusruokaa kotona. Esim aamupalaksi puuroa eikä voileipiä, hinnan ero on merkittävä. Ruuaksi itsetehtyjä edullisia ruokia: jauhelihakeittoa, makaronilaatikkoa, jne, ei mitään kylmäsavulohta tai vastaavia.
Mutta kuulostaa, että perheenne koko taloustilanne on aivan vaakalaudalla. Auton ylläpitoa kannattaa todella perusteellisesti harkita. Työmatkat lähes aina voi valita jotenkin muutenkin kuin autolla, jos auto vie "leivän lasten suusta" se ei ole oikein. Auto on käsittämämättömän suuri kuluerä. Kyse ei ole vain bensoista, vaan katsaastukset, vakuutukset, kesä/talvirenkaat, korjaukset, huollot jne vievät yleensä huomattavasti enemmän kuin ihmiset luulevat. Lisäksi kannattaa miettiä perheen muita kulutustottumuksia. Ensimmäinen karsinnan aihe minusta tietenkin olisi tupakointi. Jos miehelläsi menee esim 5e päivässä tupakkaan, se tekee kuukaudessa 150e jolla jo saisitte huomattavasti laadukkaampaa ruokaa.
Pitää oppia kaksi asiaa. Priorisointi. mikä on tärkeää ja välttämätöntä: ykkössijalla ovat asunto, ruoka, terveys. Lähes kaikki muu on valinnallista. Esim vaatekulut voivat olla lähes ilmaisesta miten moniin tuhansiin asti / vuosi/lapsi.
Toinen tärkeä asia on oppia ennakoimaan vuoden ajalle tarvittavat menot, mieluiten pitää erillistä tiliä jonne jyvitetään kaikki vuoden menot yhteenlaskettuna ja jaetaan kuukausilla ja tämä määrä pannaan joka palkasta tänne laskujenmaksutilille. Näin ei tule yllätyksiä ja esim. vakuutuksiin, autohuoltoihin jne on varauduttu.
Saa kommentoida!
Myös diakoniatoimistosta voi kysyä kerrallista ruoka-avustusta maksusitoumuksen muodossa tai pyytää talousneuvontaa, jossa rahan käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena ja pyritäänsaamaan se paremmin hallintaan.diakoni Meiju
en ole vaatinut perhettä luopumaan autosta, vaan kehottanut harkitsemaan auton tarvetta tarkkaan. Olen työssäni huomannut, että kun lasketaan yhteen auton vuosittaisia kulueriä mukaanlukien kaikki öljynvaihdot ynnä muut, moni yllättyy miten valtava summa se on jos sen laskee jyvitettynä kuukausieräksi. Monilla se hipoo lähes vuokran/vastikkeen määrää, satoja euroja kuukautta kohti. On päivänselvää, että autoja tarvitaan jossain. Mutta monta kertaa se on vain itsestäänselvyys että auto pitää olla vaikka julkisillakin pärjäisi.
Myös harrastusten hintaan pitää tavallaan silloin laskea "autolisä" jos autoa tarvitaan harrastusten takia. Jos sitä taas tarvitaan välttämättömiin työmatkoihin, siitä saa osittain verovähennystä tai korvausta työmatkoista työnantajalta.
Kannustin mielestäni perhettä vain harkitsemaan, priorisoimaan ja sitä kehotan kaikille talousvaikeuksissa kamppaileville edelleen.
Kyllä sillä ruoat saa ihan hyvin, kun karsii kaiken ekstran ja valmisruuat ja tekee perusruokaa kotona. Esim aamupalaksi puuroa eikä voileipiä, hinnan ero on merkittävä. Ruuaksi itsetehtyjä edullisia ruokia: jauhelihakeittoa, makaronilaatikkoa, jne, ei mitään kylmäsavulohta tai vastaavia.
Mutta kuulostaa, että perheenne koko taloustilanne on aivan vaakalaudalla. Auton ylläpitoa kannattaa todella perusteellisesti harkita. Työmatkat lähes aina voi valita jotenkin muutenkin kuin autolla, jos auto vie "leivän lasten suusta" se ei ole oikein. Auto on käsittämämättömän suuri kuluerä. Kyse ei ole vain bensoista, vaan katsaastukset, vakuutukset, kesä/talvirenkaat, korjaukset, huollot jne vievät yleensä huomattavasti enemmän kuin ihmiset luulevat. Lisäksi kannattaa miettiä perheen muita kulutustottumuksia. Ensimmäinen karsinnan aihe minusta tietenkin olisi tupakointi. Jos miehelläsi menee esim 5e päivässä tupakkaan, se tekee kuukaudessa 150e jolla jo saisitte huomattavasti laadukkaampaa ruokaa.
Pitää oppia kaksi asiaa. Priorisointi. mikä on tärkeää ja välttämätöntä: ykkössijalla ovat asunto, ruoka, terveys. Lähes kaikki muu on valinnallista. Esim vaatekulut voivat olla lähes ilmaisesta miten moniin tuhansiin asti / vuosi/lapsi.
Toinen tärkeä asia on oppia ennakoimaan vuoden ajalle tarvittavat menot, mieluiten pitää erillistä tiliä jonne jyvitetään kaikki vuoden menot yhteenlaskettuna ja jaetaan kuukausilla ja tämä määrä pannaan joka palkasta tänne laskujenmaksutilille. Näin ei tule yllätyksiä ja esim. vakuutuksiin, autohuoltoihin jne on varauduttu.
Saa kommentoida!
Myös diakoniatoimistosta voi kysyä kerrallista ruoka-avustusta maksusitoumuksen muodossa tai pyytää talousneuvontaa, jossa rahan käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena ja pyritäänsaamaan se paremmin hallintaan.
diakoni Meiju
kuten mainitsemissasi tapauksissa. Mutta edelleen olen sitä mieltä, tuntematta tietenkään ap:n tapausta muuta kuin kirjoittamansa osin, että osalle auto on vain mukavuusväline tai itsestäänselvyys, ei pakollinen. Ja jos lapsien ruokaan ei jää rahaa, silloin jotain on perheessä muututtava. Jos ei auton, niin esim. asumiskulujen, harrastusten tai muun suhteen. Tarkoitan lähinnä sitä, että on ero, onko jokin kuluerä pakollinen vai valinnallinen.