KirkkoSisko

Hei.

Ensinnäkin käytännön vinkkejä jo saamiesi lisäksi.
Joka aamuksi pelkkää kaurapuuroa ja ei tölkkituoremehua vaan jotain laimennettavaa mehua ja teetä. (Kahvia jos kotona on, mutta muuten tee on halvempaa ostettuna)
Päivällisruuaksi runsaasti perunaa, halvinta makaronia ja riisiä. Viikon ajalle ravitsemusarvoista ei niin tarvitse piitata, jos tilanne on poikkeuksellinen. Yhdestäkin sikanautajauhelihasta saa runsaan makaronin kanssa ison makaronilaatikon, vain munamaitoa sekaan, ei kermaa. Sipuli on halpaa ja jatkaa ruokaa myös.
Leivo kaikki leipä itse. Yhdestä jauhopussista saat paljon sämpylöitä.
Ei jogurtteja vaan välipalaksi esim. vispipuuroa mannasta.

Yhden viikon saatat pärjätä.

Mutta mikä tähän on johtanut? Onko kyse täysin poikkeuksellisesta elämäntilanteesta? Vai onko talouden hallinnan puutteesta: osamaksuja,  vippejä, tuloihin nähden liian suurista menoista, esim. joululahjat?

Voit saada talouden hallintaan tukea myös diakoniatoimistosta. Yksittäiseen kertaluonteiseen kriisitilanteeseen saatatte joissain tapauksissa saada maksusitoumuksen kauppaan. Mutta muutenkin talousselvittelyä kannattaa tehdä, kotoan tai esim tällä Marttojen linkillä
http://www.martat.fi/rahat/talouden-suunnittelu/

On inhimillistä, että toisten ihmisten käytös tai olemus ottaa ajoittain aivoon ilman varsinaista syytä. On kuitenkin hyvä kysyä, mistä tämä ärsytys kertoo ja kertooko se itse asiassa enemmän ärsytyksen kohteen ominaisuuksista vai omista ominaisuuksistani.

Usein on niin, että omat torjutut piirteet ärsyttävät, kun ne tulevat ilmi toisessa. Perfektionistia ärsyttää huolimaton ihminen, koska hän ei itselleen salli huolimattomuutta. Vasta eronnutta ärsyttää rakastuneiden 'vaaleanpunainen imelyys' koska hän on vielä itse keskellä eron kipua. Kun ajattelet, mikä toisissa rasittaa, voit samalla kysyä itseltäsi, miten hoidat tunteesi niin, etteivät ne vie liikaa energiaa - mitä sinun itse asiassa pitäisikin kohdistaa omaan itseesi.

Mitä mieltä?

Kannustan sinua puuttumaan asiaan tavalla tai toisella. Työtoveruusilmapiiri vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin ja sitä kautta koko elämään. Kun ajattelet tilannetta, koetko mahdolliseksi kysyä tältä ihmiseltä suoraan, mitä hän tarkoitti sanomisillaan kertoen, että kyseinen tiuskahdus tms tuntui sinusta aika ikävältä ja haluaisit parantaa kanssakäymistänne? jos se ei ole mahdollista, voit keskustella työsuojeluvaltuutetun tai esimiehen kanssa. Toivon tilanteenne korjaantuvan kaikkien osapuolten kannalta.

Hei ap.

Jaksa vielä! Kirjoittamasi viesti on lyhyt, mutta olin tuntevinani siinä tiivistettyä uupumusta. Tarvitset tukea jaksaaksesi. Ihmisen ei tarvitse kamppailla yksin. Voit ottaa yhteyden lääkäriin kartoittaaksesi mielialasi ja mahdollisen tuen siihen. Myös diakoniatyöntekijän kanssa voi varata keskusteluajan käydäkseen elämäntilannettaan luottamuksellisesti läpi, jos lähipiirissä ei ole, kelle tilittää.

Älä jää yksin. Kenenkään ihmisarvo ei ole työttömyydestä kiinni, mutta tarvitset muuta voimaa elämääsi. Sanat 'siitä huolimatta' voivat voimaannuttaa. Siitä huolimatta, että sinulla ei ole töitä, voi elämä olla mielekästä. Miten, sitä voit pohtia luotettavan henkilön kanssa.

siis kerro diakoniatyöntekijälle elämäntilanteestasi tukea saadaksesi, piti kirjoittaa, mutta viesti lähti liian aikaisin.