KirkkoSisko

Jotkut seurakunnat antavat avoimen summan maksusitoumukseen, esim. 20E:llä ruokaa, joissain seurakunnissa on tuoteluettelo. Alkoholi ja tupakka on rajattu pois. Ota rohkeasti yhteyttä ja kerro elämäntilanteestasi laajemminkin.

Ilman muuta. Ota yhteys pikimmiten sen seurakunnan diakoniatoimistoon, jonka alueella asut. Jokaista autetaan tilanteen mukaan, kirkkoon kuuluminen ei vaikuta asiaan lainkaan. Usein voi saada akuuttiin kriisiin esim. maksusitoumuksen kauppaan, mutta käytännöt vaihtelevat seurakunnittain. Onnea matkaan! Toivottavasti saat hyvän kohtaamisen.

Hei. Hienoa, että haluat hakea apua. Yksi konsti voi olla sekin, että kirjoittaa aikomansa sanat paperille. Teksti voi auttaa, vaikket sitten lukisikaan paperista: käden ja aivojen yhteistyö ikään kuin valmentaa sinua keskustelun avaukseen. Jos tuntuu, että sinua auttaa, voit myös pyytää luottoystävän teille kylään puhelun ajaksi. Voi tuntua turvalliselta, että toinen on siinä tukena. Toivottavasti saat ajan pian!

Minun tekisi mieli sanoa, että älä muutukaan. Herkkyys on mielestäni hyvä piirre, vaikka tässä kovassa maailmassa se onkin usein koetuksella. Mielen pahoittaminen kuitenkin kertoo siitä, että tiedät sisimmässäsi oikean ja väärän kohtelun eron ja huomaat, kun hyvä kohtelu ei toteudu.
Itse uskon, että tunteet eivät koskaan ole väärässä, vain teot voivat olla. Se, miltä milloinkin tuntuu, on aina perusteltua.

Toinen asia sitten on, miten sen näyttää tai miten omiin tunteisiinsa reagoi. Jos huomaat pahoittavasi mielesi liioitellusti jossain tilanteessa, voit harjoittaa sisäistä dialogia: sanoa itsellesi, että ok, huomaan, etten pitänyt tuosta, mutta huomaan myös, että asiassa ei kuitenkaan realistisesti ole mitään mennyt pieleen. Näin toisaalta hyväksyt itsesi ja tunteesi mutta myöskin pidät realiteetit arvossaan.

Toivottavasti sinulla on joitain ihmisiä, joille voit tilittää ja purkaa mieltäsi, niitä herkimpiäkin asiota. Niitä ei kannatakaan jakaa kaikille, vaan valita ne, joilta on todennäköistä saada myötätuntoa-

Myötätuntoa maailma tarvitsee. Ei kovettumista.

Hei

Minulle tuli mieleen kaksi asiaa lukiessani kirjoitustasi
1) Opiskelutekniikka.
En ole opiskelutekniikan ammattilainen, joten voisit ehkä ottaa selvää, mitkä nykyaikaiset suositukset ovat. Itseäni kuitenkin 'tervanjuonnissa' erilaisissa tehtävissä on auttanut ihan konkreettinen kellotus, lyhyet rupeamat ja selkeät tauot. Esimerkki: Aloita lukea tiettyä tehtävää klo 16.30. Kello soimaan vaikka klo 17 ja sitten 10 minsan tauko (tee voileipä, käy postilaatikolla tms, ihan kokonaan pois työtilasta). Sitten taas 17.10 alat lukea vaikkapa 17.50 asti ja tauko jne.Kun rupeamat ovat noin puolisen tuntia, jaksaa keskittyä. Tässä on hyvä viipaloida ennakolta sopivat luettavat/tehtävät. Usein väsymys tulee juuri siitä, että tekee liian pitkiä pätkiä kerrallaan.

2) Yleinen elämäntilanne
Mikä on muuttunut, miksi väsymys 'iski'? Mikä sinun varsinainen motivaatiosi lääkikseen pääsyyn on? Mitä tarvitset, jotta jaksat nähdä vaivan? Miten palkitset itseäsi? Onko elämässäsi tapahtunut jotain ihan muuta joka vie voimavarat (esimerkiksi seurustelun päättyminen?) Miten hoidat elämääsi ylimalkaan

Toivottavasti tästä oli jotain osviittaa