käyttäjä-8211

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 10:15"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 08:45"]

Selkärankaa nyt peliin! Ei se isä lapsilta mihinkään katoa erotessa. Ainakaan, jos OIKEASTI on hyvä isä, mitä kyllä epäilen suuresti. Hyi helvetti tuollaista äijää, oikein puistattaa ajatella, että vonkaat seksiä tuollaiselta! Onneksi meillä mies tuo kiltisti palkan kotiin ja kaikki ostot ja nostot näen ja voin selvittää halutessani. Eli rahaa ei voi penniäkään käyttää petturuuteen.

[/quote]Toimiiko tämä molempiin suuntiin eli tuotko palkan "kiltisti" kotiin ha saako miehesi syynätä myös sinun tiliotteesi?

[/quote]

Eipä niissä kiukkuisen mamman kotihoidontuissa ja lapsilisissä taida paljon syynättävää olla :D

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:59"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 20:13"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 19:59"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 19:54"]

miten ois seuraavaksi ensitreffit synnärillä? etsitään machit, joiden geeneillä tulee hyvä vauva ja hedelmöitetään nainen miehen siittiöillä keinotekoisesti, ja sitten tapaavat synnytyslaitoksella!

[/quote]

:-D Hyvä idea. Ja jos ei kumpikaan sitten muutaman viikon jälkeen halua sitoutua vanhemmuuteen, niin aina voi antaa lapsen adoptioon.

[/quote] normaali nainen ei anna omaa vauvaa adoptioon

[/quote]Niin ja tuohan olikin aivan vakavissaan esitetty ehdotus..

[/quote]  itse en voisi missään nimessä antaa adoptioon, mulla on 1 lapsi ja mun olisi pitänyt sairastua todella psyykkisesti jotta olisin edes harkinnut moista. 

[/quote]

Mutta vauvan tappaminen kohtuun on sen sijaan ihan ok.

[quote author="Av Mamma" time="12.01.2015 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:18"][quote author="Av Mamma" time="12.01.2015 klo 12:03"] Olen nelikymppinen "hankalasti pariutuva" nainen. Itsetuntoni on kohdallaan, tiedän siis hyvät ja huonot puoleni. En ole hankala enkä tarvitse kuuta taivaalta.    Kaipaan ensisijaisesti henkistä yhteyttä ja toteutuakseen se tarvitsee sen, että olemme miehen kanssa henkisesti ja älyllisesti samalla tasolla. En kuvittele olevani mikään Einstein - eikä minulla ole korkeakoulutusta - mutta sivistän itseäni monin tavoin ja nautin asioiden pohdiskelusta. Katselen mieluusti TED-puheita ja olen innoissani kaikesta uudesta mitä opin.    Valitettavasti ikäisiäni henkisesti kypsiä ja elämäntavoiltaan terveitä - ei siis renttuja - miehiä ei ole helppo löytää. Niinpä olen ryhtynyt kuivassa avioliitossa olevan miehen rakastajattareksi ja homma toimii hienosti! Saan sekä älyllistä keskustelua että kiihkeää, lämmintä seksiä ja mies kokee samoin. En silti kiellä ettenkö toivoisi löytäväni vapaata miestä, jonka kanssa voisi luoda yhteistä tulevaisuutta. Tällä hetkellä kuitenkin näin on ihan hyvä.     [/quote] No tässä on just sen tyyppinen minä-olen-speciaali -monologi jota nelikymppisiltä sinkuilta kuulee. [/quote] Haha. Sama tuli mieleen. Olen spesiaali ja itsenäinen nainen, kun suostun pettäjä-ukkomiehen panoksi. Ja henkinen yhteyskin on nyt löytynyt. (Kunnes se ukkomies kyllästyy, jää kiinni tai löytää toisen panon).

[/quote]

Luulen, että mies ei kyllästy! Meillä natsaa seksissä(kin) hienosti. Mies nuolee kuin viimeistä päivää ja minä ratsastan parit orkut ennen häntä. Omien sanojensa mukaan hän on onnellinen siitä, että saa tyydyttää minut niin kauan kunnes päädyn parisuhteeseen.

Ei ole ihannetilanne vehdata varatun miehen kanssa, en niin ole sanonutkaan. Miehellä on monia syitä miksi hän ei eroa ja vaimoa kiinnostaa seksi kerran kuukaudessa. Vaimon olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä tykönään, että ihanko todella "nuori" ja viriili mies tyytyy seksiin kerran kuussa.

[/quote]

Toivottavasti saat maksaa omaa lääkettäsi jos joskus löydät oikean parisuhteen.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:22"]

Mua ällöttää toi antaminen käsite. Jos mies puhuisi minulle kerrankin, että annatko, niin en "antaisi" enää ikinä. Sama on, että saanko.

[/quote]

Ja mikähän pikkurouvaa siinä antamisessa niin kovin ällöttää?

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:53"]

Meillä kyllä niinpäin että saan vain kerran viikossa! Mulle kelpaisi useamminkin vaikken mitään ihmeellistä intohimoa miestäni kohtaan tunnekaan. Mutta harvemmin lauantaisin sekään:)

Tiedän mitä intohimo on ja tiedän myös että kun se kolahtaa niin voin rakastella vaikka monta tuntia päivässä!! Mutta elämä meni näin ja olen ihan tyytyväinen tähänkin, mies on kuitenkin ihana ja rakas.

[/quote]

Et sitten kelvannutkaan sille siittäjäalfalle suhteeseen niin jouduit tyytymään beeta elättäjään?