Käyttäjä8306

Kuukausipalkkani on yli 4000 € ja käyn yhdeksän jälkeen Alepassa ostamassa -60% tuotteita

Haluatko kysyä minulta jotain?

Viitsisikö tehdä näin? Nimimerkillä umpirehellinen

Olin yrittänyt jo useamman vuoden muistella erään kirjan nimeä, joka lapsena oli minun lempikirjani. Vähän aikaa sitten sain sen lopulta selville ja heti suunnistin kirjastoon kysymään sitä. Se löytyi varastosta. Ei ollut siis enää normaalisti lainattavien kirjojen joukossa. Lainasin sen ja kaiholla olen sitä sen jälkeen muistellut. Netin syövereistä sitä en mistään ole löytänyt, että voisin ostaa. Luin, että joku muukin oli yrittänyt sitä etsiä jo kauan, mutta mistään ei ollut löytänyt kuin yhden ainoan kappaleen joka sekin oli saksaksi. Nyt on hiipinyt kavala ajatus mieleeni. Viitsisinkö lainata kirjan uudelleen kirjastosta ja jättää vain palauttamatta. Maksaisin tietysti kirjan hinnan mitä kirjastosta pyytävät. Kirja on 80-luvun kuvakirja, tuskin paljoa edes pitäisi maksaa. Olen miettinyt tätä, mutta olen oikeasti umpirehellinen ihminen ja tuntuu vain väärältä. Jos joku muukin on kaivannut kirjaa yhtä paljon kuin minä? Toisaalta kirja on pölyttymässä varastossa, josta harva osaa sitä kysellä. Todennäköisesti kirja päätyy lopulta poistomyyntiin pilkkahinnalla ja joku muu onnekas kerkeää napata sen. Miten toimisitte?

Miksi planeetat kiertävät Aurinkoa?

Siis tajuan painovoiman, mutta miksi ne liikkuvat? Mistä se liike on peräisin ja miksi se ei lakkaa?

Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?

Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.

Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?

Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.

Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.

Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:

1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.

Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.

Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?

Mies tuli räpeltämään mun haaroväliä kun olin nukkumassa ja ajatteli, että mun halut heräis tuolla tavalla.

Enempää ei ois voinu olla väärässä. Ajankohta väärä. Noup. Lähestymistapa väärä. Noup.

Milloin miehet oikein tajuaa???????????? 😣

Kamalan hankalaa ilman autoa, kun nyt juniinkaan ei mahdu

Harkitsen autosta luopumista. Mutta ei voi toisaalta luottaa julkisiinkaan. Juuri silloin, kun itselle harvoin tehtävä junamatka olisi tarpeen, ei juniinkaan lehden mukaan enää mahdu. Moni juna on jo täynnä. Autovuokraamoissakin on eioota yleisinä loma-aikoina.

Eli ilman autoa on pakko miettiä kamalan tarkkaan jo etukäteen, milloin tarkalleen aikoo matkustaa.

Myös bussit ovat poissa ajosta joinain pyhäpäivinä. Ei pääse kuin kalliilla taksilla!
(jopa Förillä on taukoa, mutta se on pikkujuttu)

Eli autottomana on hankalaa, kun silloin kun itse haluaisi liikkua, tunkevat muutkin joka paikkaan.

Sekin tietty harmittaa, että matkakamppeita on rasittava kuljettaa junassa ja busseissa, jos menee muutaman päivän visiitille.