Käyttäjä2676

Spåraaa kirjoitti:

Hyvä aloittaja, koita vähän hillitä toiveitasi spåran suhteen. Sen rakentaminen ja käyttö on kallista. Olisi niin ihastuttavaa uskoa että tampereella spåran rakentaminen onnistuisi puolet halvemmalla kuin toteutuneet kustannukset etelä-euroopassa kuten raitiovaunu intoilijat väittävät. Onhan siellä etelässä niin hankalat routaongelmat. Helsingin spåran kustannukset ovat kaksinkertaiset busseihin verrattuna lasketaan sitten matkustajakilometrien suhteen tai matkustajapaikkojen suhteen. Nämä ovat siis toteutuneita todellisia hintoja ei jonkun romantikon toiveunia.

Millä ajatuksella saadaan uutta rakennuskantaa ja lisää kiinteistöveroa tuloiksi suunnitellun linjan varrelle, ei siellä reitin varrella tyhjää tilaa näyttäisi olevan vai onko tarkoitus purkaa ja rakentaa uutta tilalle?

Raitiovaunu on kallis rakentaa ja ylläpitää eikä tule vastaamaan tulevaisuuden Tampereen joukkoliikennetarpeisiin.

"Raitiovaunu on kallis rakentaa ja ylläpitää eikä tule vastaamaan tulevaisuuden Tampereen joukkoliikennetarpeisiin."

Miksi sitten lukuisissa pohjoismaidenkin kaupungeissa, Tamperetta selvästi pienemmisäkin, nähdään, että ratikka on juuri tulevaisuuden kulkuneuvo? Miksi Tampere olisi niin erilainen paikka, ettei sen hyöty päde tänne?

Yksikään muu kulkuneuvo, ku ratikka, ei kykene vastaavaan kuljetuskapasiteettiin metroa lukuunottamatta, joten ratikka on nimenomaan se tulevaisuuden kulkuneuvo lisäämättä yksityisautojen liikennettä. On aivan merkityksetöntä, vaikka kuinka olisi robottiautoja tms. koska jokatapauksessa aina kun liikenne ei ole joukkoliikennettä, niin se lisää yksityisiä ajoneuvoja. Siinä ei robotit auta.

Ratikka vaatii vähemmän kuskeja (60% joukkoliikenteen kuluista), koska ratikoita vähemmän, vaatii vähemmän huoltoa, on käyttöiältään 30-50 v. vs. bussi 10-15 v., on täsmällinen jne.

Yhtä 22 km:n bussilinjaa kohden säästö vuodessa ratikan hyväksi on 4 miljoonaa euroa. Ja näitä linjoja on Tampereella useampiakin, siis itä-länsi suuntaisia pitkiä linjoja, jotka kaikki menevät Hämeenkadun kautta. Laskelmat luotettavia alla olevassa linkissä. Lähteinä mm. HKL  (toteutuneet kustannukset) sekä Ratahallintokeskus.

http://www.kaupunkiliikenne.net/hintoja.htm#Anchor-53286

 

Ei ole, harvinaisen tarkkaan ja paljon on laskelmia tehty mm. yksittäisten johtosiirtojen (maan alla) tarkkuudella. Niiden sijainnitkin kyllä tiedetään. LAskelma sisältää varikot, kiskot, ajolangat, sillat jne. Vaunuja se ei sisällä, mutta sen ei tarvbikaan sisältää, koska aivan samalla tavalla hankitaan myös uusia busseja tarvittaessa.

Tuo ei perustu yhtään mihinkään laskettuun faktaan, kun väittää hinnan nousevan noin paljon. Se rakennetaan sitä paitsi samalla sopimus- ja seurantamenetelmällä, kuin tunneli, eli allianssi-menetelmällä /sopimuksella. Eli sopívat jo pitävästi ennen rakentamista, että mikäli lisäkuluja tulee, niin silloin kulut jaetaan puoliksi. Silloin ei rakentajalle tule houkutusta keksiä uusia menoja, koska se joutuu ite maksaa puolet.

Tunneli kun rakennettiin allianssi-sopimuksella, niin kulut pitivät ja valmistui puoli vuotta etuajassa.

22 miljoonaa matkustajaahan on Treen bussiliikentees vuodessa. eli jos olisi ilmainen bussiliikenne, niin silloin lipputuloja menetettäisiin noin 60 miljoonaa vuodessa. Raitiotien hinta on 283 miljoonaa. Eli tosiaan montaa vuotta ei pyörisi ilmainen bussiliikenne, kun ratikan hinta olisi menetetty.

Raitiotien vastustajat ovat esittäneet raitiotien vaihtoehdoksi ilmaista bussiliikennettä. Se ei ole mikään vaihtoehto. Ilmainen bussiliikenne pyörisi noin viiden vuoden ajan raitiotien rahoilla ja sitten raitiotien rahat olisi käytetty saamatta yhtään raitiotien hyötyä. Tämä ajaisi kaupungin selvitystilaan lyhyessä ajassa. Mistä rahat raitiotierahojen jälkeen otettaisiin “Ilmaiseen bussiliikenteeseen”?

Hyviä faktoja ratikasta:

Tampere ei tosiaan ainoa kaupunki pohjoismaissa johon rakennettaisiin.

Lainaus linkin dokumentista:

"Tällä hetkellä Pohjoismaissa on rakennettu tai rakennetaan parhaillaan täysin uusia raitiotiejärjestelmiä ja/tai niiden jatkoja seuraaviin kaupunkeihin: Bergen, Oslo, Århus, Odense, Kööpenhamina, Lund, Helsinki, Tukholma, Göteborg ja Norrköping. Myös Malmö ja Helsingborg ovat loppusuoralla päättämässä modernin raitiotien toteuttamisesta. Lisäksi Tallinnassa on uusittu puolet vanhasta raitiotieverkosta (Ulemiste-Tondi) ja toinen puolikas on juuri nyt (9/2016) modernisointitöiden alla (Kadriorg-Kopli). Tallinnaan on ostettu myös vanhan neuvostokaluston korvaajaksi uusia länsimaisia moderneja raitiovaunuja. Tampereen, Bergenin, Tukholman, Århusin, Odensen, Kööpenhaminan, Norrköpingin, Lundin raitiotiet ja niiden jatkot ovat tai tulevat olemaan kuitenkin selvästi nykyaikaisempia kuin Tallinnan (ja Helsingin) raitiotiet tällä hetkellä."

https://docs.google.com/document/d/1jwCfr4psNboEbeKNui_6mwAAC-W7cQV1vn0…