käyttäjä-11339
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilaalle olisi potilaslain perusteella pitänyt kertoa ne syyt, miksi hoitaja halusi hänen käyvän verikokeissa. Nyt näin ei toimittu, vaan annettiin väärää tietoa. Potilas sai sen käsityksen, että hänellä itsellään oli jokin riski ja että sen takia pitäisi käydä verikokeissa. Verikokeetkin ovat laissa tarkoitettua hoitoa.
Potilaalle olisi pitänyt kirjoittaa, että voisitko mun mielix käydä kokeissa kun pistin vahingossa itseäni sen jälkeen kun olin sua pistänyt ja nyt pelkään jos sulta on tarttunut muhun jotain. Sen jälkeen potilas olisi voinut päättää vaikkapa, että enpä taida käydä minkäänlaisissa verikokeissa moisen syyn vuoksi. Siihen hänellä olisi ollut täysi oikeus.
Nyt potilas kusetettiin rientämään hoitoon, joka ei ollut hänen terveytensä kannalta millään tavalla perusteltu.
Huoh. Mitä "hoitoa" potilaalle annettiin?
Kannattaa lukea se tekstiviesti. Siitä ilmenee minkälaista shokkihoitoa potilaalle annettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen tosi pahoillani, jos potilas on oikeasti huolestunut omasta itsestään tekstiviestin vuoksi." "Onneksi varsinaista hoitovirhettä ei kuitenkaan tapahtunut, vaan tämä oli väärinkäsitys, Pyy sanoo."
Ai hoitovirhettä ei sattunut? Kannattaisikohan tuon pyyn lukea laki potilaan oikeuksista ja asemasta?
Toisessa luvussa jossa käsitellään varsinaisia potilaan oikeuksia ensimmäisen pykälän nimessäkin mainitaan kohtelu osana hoitoa.
"3 § Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun"Potilaan oikeutta saada oikeaa tietoa omasta terveydentilasta ratkaisujensa pohjaksi korostetaan useassa pykälässä. Potilaalle on viidennen pykälän mukaan annettava selvitys hänen terveydentilastaan. Kuudes pykälä, potilaan itsemääräämisoikeus perustuu nimenomaan potilaan tiedonsaantioikeuteen.
"5 § Potilaan tiedonsaantioikeus
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan... "
Jos hoitajalle on sattuu tapaturma ja hoitaja on kiireinen, kyllä millä tahansa terveysasemalla kuuluu olla muitakin viestintätaitoisia. Ja hoitovirhe tai tapaturma menee töissä sen muun rutiinin edelle. Kiireinenkin lääkäri saa odottaa, jos hoitaja joutuu "hoidettavaksi".
Eihän tuollaisessa pistotapaturmassa ole kyse tilanteesta, jossa tehdään päätöksiä potilaan hoitamisesta. Eli voineeko kyseistä lain kohtaa soveltaa tähän tilanteeseen.
Säädetäänkö jossain laissa, että tuota lakia ei sovelleta?
Tuon lain ensimmäisen pykälän mukaan:
"Potilaan asemaan ja oikeuksiin terveyden- ja sairaanhoitoa järjestettäessä sovelletaan tätä lakia, jollei muussa laissa toisin säädetä."En vain ymmärtänyt, kuinka tässä on rikottu potilaan asemaa ja oikeuksia.
Oliko potilaalle kerrottu olennaisia asioita HÄNEN terveydentilastaan, joiden takia nuo kokeet ovat tarpeellisia? Potilaalle on selvitettävä tieto hänen terveydentilastaan, jotta hän voi päättää hoitoon hakeutumisestaan. Viestistä puuttui se olennainen.
Jos se oli hoitajan henkilökohtainen viesti potilaalle, minkä takia siihen käytettiin jotain muuta kuin hoitajan omaa kännykkää?
Miksi potilaalle annetaan ohje ylipäätään hakeutua tutkimuksiin joiden ainoa syy on hoitajan mielenrauha jos potilaan mielenrauhaa ei kunnioiteta? Potilaalla on vielä pienempi tieto omista riskeistä tuon viestin pohjalta.
Nyt hoitajan mielenrauhaa paikattiin pelottelemalla potilasta.
Niin no, tuossahan ei ollut kyse siitä että siellä hoitavalla taholla olisi ollut tieto potilaan terveydentilasta hivin ja hepatiitin osalta, vaan sitä tietoa tuolla verikokeella pyrittiin selvittämään. Eli tuossa kohti sinä jotenkin takerrut epäloogisesti asiaan joka on täysin epäolennainen.
Todellinen virhe joka tehtiin, mikä sekään ei ole hoitovirhe vaan kömmähdys josta potilas joutui säikähtämään syyttä suotta, oli siinä että potilaalle ei soitettu ja selitetty puhelimessa että hoitaja pisti vahingossa itseään samalla neulalla jolla oli pistänyt potilasta, jonka takia veriteitse tarttuvan taudin mahdollisuus täytyy sulkea pois verikokeella. Ei minusta näin maallikkosilmin katsottuna tuo lain kohta johon aiemmin viittasit mitenkään päde tähän tilanteeseen vaan yrität nyt väkisellä tehdä tästä jonkin kaltoinkohtelun.
Kohtelu jota laissa korostetaan lähtee kokemuksesta. Kun puhutaan potilaan kohtelusta, kyllä se kohtelu arvioidaan potilaan kokemuksen kautta. Tuossa joku on jo kertonut asiasta. Mikähän määrä rautalankaa riittää selvittämään sen sinulle, kun nimenomainen lainkohtakaan ei riitä?
Tässä on aivan ilmeistä, että potilaalle ei kerrottu hänen olevan olemassaolevan tiedon valossa terve, mutta siitä huolimatta hänen pitää käydä kokeissa. Lähtökohtahan on, että potilasta tutkitaan, kun siihen on terveydellinen syy.
Koska potilaalle ei kerrottu, että on terve, tutkimusten syynä on hänen terveydentilan epäily. Miksi potilasta ei jo käynnillään lähetetty tutkimuksiin jos terveydentilasta on aiheellinen epäily joka edellyttää tutkimuksia? Lähetetty tutkimuspyyntö ei johtunut potilaan terveydentilasta ja jättämällä kertomatta se annettiin potilaan ymmärtää, että hänellä epäillään mainittuja tutkittavia sairauksia.
Koska syynä oli tapaturma, potilas voi olettaa, että juuri tapaturman takia taudit halutaan selvittää. Ilman parempaa tietoa selkein syy tutkia sairauksia joita hänellä ei aikaisemmin ole epäilty on, että tapaturman vuoksi hän olisi saanut sairaudet.
Nyt hoitajan pelko meni potilaan pelon edelle. Ja lääkärin aika on mennyt hoitajan terveyden selvittämisen edelle, jos s on ollut syynä, että hoitaja ei ole saanut asianmukaisesti aikaa hoitaa tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
No varmaankin jostakin olisi saanut lisätietoa, jos olisi alkanu soitteleen ja kaiveleen. Mutta oliko tää mies soittanu sit mihinkään enään samana päivänä?
Mut ei ehkä iltalehteen olis tarvinu kuitenkaa olla yhteydessä.
Minusta jokainen voi olla yhteydessä hoidostaan mediaan niin halutessaan. Julkinen terveydenhuolto vastaa yhteiskunnalle toiminnastaan, eikä me voida arvioida sen toimintaa ilman oikeaa tietoa konkreettisista tapahtumista.
Julkisuudessa kerrotaan paljon eri syöpätaistelujen onnistumisista, monien julkkisten onnistuneista hoitajista ja lääkäreille puetaan usein sankarinviittoja, kun kerrotaan tutkimus läpimurroista tai kerrotaan uuden lääkkeen vaikutusten onnistumisista. Todelliset arkiset hoitotapahumat virheineen ja hoidettavien epäonnistunein kokemuksin jää usein piiloon.
Terveydenhuolto ei oikein kuvaile virheitään edes vuositiivistelminä toisin kuin esimerkiksi oikeuslaitos julkaisee tarkat tiedot alempien oikeusasteiden vääristä tuomioista ylempien oikeusasteiden tuomioidenkin yhteydessä. Kouluja arvioidaan ihan jatkuvasti käsitellen opettajan oletetut virheet etusivujen lööpeissä samoin muita julkisia tehtäviä virastoissa tai muissa valtion elimissä.
Vierailija kirjoitti:
Tai miksikään muuksi pöydäksi? Tai betonia ylipäätään kotiinsa, se on myrkkyä. Kaikki pöly mikä siitä irtoaa on toksista.
Betoni painaa aivan sairaasti, kiva jyryyttää sitä pöytää sitten parketilla...
Äkkiseltään tulee mieleen joku, jonka edellinen pehmeä mäntyinen pöytä on lasten ja kaiken muun kulutuksen jäljiltä hyvin äkkiä todella vanhan näköinen.
Minä suosittelisin tämän ketjun kysymyksiä pohtineita ja etenkin niitä esittäneitä ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä lukemaan sivulta 13 alkavan yksityiskohtainen lain tarkoitus perusteluineen. Siitä löytyy vastaukset aika moniinkin täällä esitettyihin väitteisiin.
Tuota lakia ei kannata sekoittaa potilasvahinkolakiin, joka on korvauslaki. Tuon lain tarkoitus on kerrottu olevan erityisesti potilaiden ja terveydenhuollon kommunikaation parantaminen tuomalla esiin potilaan asema ja kohtelu. Siinä mm. määritellään potilas selkeästi ja potilaan oikeuksien koskevan laajasti ketä vaan terveydenhuollossa asioivaa ihan todistusta hakevaksi tai pelkästään terveydenhuollon yksikköön mihin tahansa toimenpiteeseen ilmoittautunutkin.