käyttäjä-11339
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä teille esimerkki. Olen sairaalassa töissä. Oman osaston lääkäri määräsi mulle pissatulehdukseen lääkekuurin ja käski minun itseni tilata itselleni verikoe CRP:n tarkistusta varten. Seuraavana päivänä pyysi katsomaan, oliko arvo koholla. Näin tein. Ei seuraamuksia.
No ei kaikkia tietojärjestelmäkäyntejä seurata, vaan pistokokeita ajoittain.
Tuo on aikalailla harmaata aluetta, kun osastonlääkärikin sinua on hoitanut, mutta et kuitenkaan ole osaston potilas eli periaatteessa lääkärilläkään ei olisi ollut asiaa sinun hoitamiseen työaikana. Nämä työkavereiden hoitamiset on vähän vaikeita asioita. Voihan tuosta tulla jälkikäteen kyselyä, jos sattuu että sinun käytejä pistokokein seurattaisiin.
Niinkuin mikä on harmaata aluetta? Lääkäri hoitaa ihan niinkuin hänet on koulutettu. Lääkärillä on oikeus määrätä tutkimuksia ja sitä määrätessään henkilö on työkaverin lisäksi hänen potilas.
Yhteiskunta säästi, kun lääkäri arvioi nopeimman tavan saada asia selville, eikä siihen tarvinnut käyttää vastaanottoaikaa. Mitä siitä voi seurata? Lääkäri on viranomaisena hoitanut tehtäväänsä ja velvollisuuksiaan ihan niinkuin pitää. Hoitovirhettä ei synny, kun hän teettää aiheellisen tutkimuksen.
Ja ketjun rivien välistä ymmärrettävään aiheeseen: kyllä, lääkäri sivuutti jollekin äärettömän tärkeitä normien päällä ylläpidettyjä näennäisiä normeja. Lopputuloksena työpaikka hyötyi, kun työntekijä ei joudu poistumaan erikseen varatulle luultavasti ostetulle työterveyslääkärille. Lisäksi yhteiskunta säästi lääkäriaikaa, kun haluttu asia hoitui.
Jos terveydenhuolto ohjautuisi aina kuten tässä ketjussa keksittyjä normeja ja tiukkaa hierarkiaa puolustavat, olisi terveydenhuolto äärettömän kallis dinosaurus, jossa hallinto työllistää työntekijöitä ja työntekijät työllistävät hallinnollisen hierarkian kautta toisiaan ja hallintoa. Itseasiassa terveydenhuolto on juuri sellainen dinosaurus. Miksi? Ei laki määrää sitä sellaiseksi, vaan Valvirakin korostaa mm. epäkohtienkin osalta suoraa mahdollisimman yksinkertaista asiointia netissäkin ohjeissaan.
Ja ketjun varsinaiseen aiheeseen, omien tietojen katselemiseen. Ei tarvitse täyttää lomaketta abc987, jonka luovuttaa sairaalan infoon, josta infon työntekijä välittää sen sisäiselle postinjakelijalle, joka lajittelee ja vie sen arkistoon, jossa paperi annetaan arkiston sihteerille yhtenä työtehtävänä, joka etsii ja tulostaa halutut tiedot, jotka laittaa kirjekuoreen ja siitä toimitetaan eteenpäin sisäiselle postinkantajalle, joka lajittelee sen uloslähtevään postiin, jotta hoitaja voi saada pyytämänsä tiedot itse seuraavana päivänä kirjeessä.
Ei tarvitse työllistää ketään, kun omalla tauolla istuessaan edelleen päätteellään syöttää vain oman sotun ja katsoo samat tiedot. Omat tiedot saa jokainen katsoa, jos ei ole muuten pääsyä, pyytämällä, että lääkäri näyttää ne.
Eurooppalainen direktiivikin, joka vahvistaa edelleen henkilön oikeuksia omiin tietoihinsa on jo hyvin pitkällä, 17.10. Siitä päätettiin, seuraavaksi se etenee oikeusministerien ratkaisuun, josta europarlamenttiin. Suomessa kuitenkin on jo henkilötietolain nojalla oikeus pyytää nähdä keneltä vaan, joka omia tietoja tarkastelee ja Suomessa saa tarkastaa omat tiedot, ei sitä ole rajoitettu lailla.
Mexx. Brändi elää edelleen Turkkilaisen ostettua sen, mutta alkuperäinen vaatemerkki katosi viime vuonna.
Jos historialliselta näkökulmalta miettii, kummankin kaukaiset lähtökohdat on latinassa. Ranska on kehittynyt Vulgar latinasta, kuten muut romaaniset kielet. Englanti on kaukaisesti germaanisten kielten kautta yhteydessä latinaan. Englanti on saanut todella paljon vaikutteita lukuisista kielistä, kun Ranska on melko tiukasti alkujuurillaan.
Ranska oli diplomatian kieli hetken, se ei kuitenkaan kerro paljoa. Kun englannin käyttöä vertaa mihin tahansa, alkaa sen asema tieteessä, kirjallisuudessa ja taiteessa olla vastaava kuin aikanaan latinalla oli. Ympäri maailman huippuyliopistojen tutkimuksia julkaistaan paljon englanniksi, mutta vielä yleisempää on, että niiden referaatit tehdään ainakin englanniksi. Kun katsotaan julkaistua kirjallisuutta, englanninkieli on ylivoimaisessa johdossa, Englannissa ja Yhdysvalloissa julkaistaan niistä isoin osa, mutta Intiakin tulee kolmantena englanninkielellä julkaistuilla kirjoilla. Taiteessa joka puolella tuotetaan huomattavat määrät musiikkia englanniksi ja englanninkieliset elokuvat on katsotuimpia ja määrältäänkin niitä on eniten.
Kun huomioi lisäksi internetin, eri ohjelmistot, käyttöliittymät, pelit ja niiden kehittämisen, englanti on ilman tieteitä ja taiteitakin sellaisessa asemassa, ettei muita kieliä voi tällä hetkellä verrata siihen. Vaikka esimerkiksi google toimii nykyään kaikilla kielillä, ei se olisi google jos se olisi aloittanut ranskankielisenä. Englanti on nykyään kaiken kieli, jolla etenkin kaikki sähköinen, mutta myös perinteisemmät tieteet ja taiteet hoidetaan. Ranska on vain laajalle levinnyt kansalliskieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Letkauttelu tuntuu olevan synnärihoitsujen ilo. Muistan itse käyneeni joka aamu suihkussa (vauva nukkui kopassa sen aikaa) ja piristääkseni itseäni kampasin hiukset, vaihdoin puhtaat vaatteet ja jopa kevyesti saatoin laittaa ripsariakin jos joku oli tulossa vieraisille. Muistan ikuisesti hoitajan, joka totesti "no sun mielestäkö on puhtaus puoli ruokaa, niin usein siellä suhkussa ravaat...." - voi juma! Kerta päivässä kävin itseni huuhtomassa kun alapää tihkui verta ja limaa.... sori siitä.
Pitäisi kai niiden tietää että siinä hormoniromahduksessa jokainen sana voi tuntua tosi v-mäiseltä joten minkään sortin näsäviisastelua ei tarvita.
Kerran jätin vauvan myös vauvalaan ja kävin alakerran kahvilassa moikkaamassa toisella osastolla ollutta kaveriani. Palasin tunnin päästä - niin johan sitä sukkelana oltiin, että täällä tää nyt on huutanut jo pitkään kun on äiti vaan ollut huvittelemassa eikä ollenkaan vauvaa hoitamassa.... voi hemmetti.
Jätät vastasyntyneen vauvalaan ja lähdet itse kahvittelemaan ja kun aiheesta sanovat niin vedät herneen nenään? Ei ne kätilöt sielä ole hyssyttelemässä itkeviä vauvoja kun äiti on laiska ja menee mielummin kahville kun viettää aikaa sen uuden vauvansa kanssa. Jos sinne oli pakko päästä niin sen vauvan voi ottaa mukaan
Mikähän olisi syy, jonka vuoksi vastasyntyneen voi jättää vauvalaan? Äidin jaksaminen? Jos sairaalassa on joku tuttu, lienee ihan normaalia tavata, samalla äiti pystyy irrottautumaan synnytyksestä.
Tottakai kätilötkin voi sen jälkeen tiedustella tilanteen, on tunti pitkä aika uudelle äidille olla pois vastasyntyneen lapsen luota. En kuitenkaan lähtisi ohjaamaan vastasyntynyttä lasta minkään sairaalan kahvilaan. Eiköhän se ole ihan hyvä ennen saada vastustuskykyä vahvistettua.
Kyllä kätilöt on juuri äitiä ja lasta varten siellä töissä. Toki tehtävät on jonkinverran muuttuneet niistä ajoista, kun sairaalassa ollessa kätilöt huolehtivat lapsista varsinkin yöt ja lapset tuotiin vasta aamulla äidille. Ei ne kätilöt silti ole unohtaneet kuinka itkevästäkin vauvasta pidetään huolta.
Työnantaja maksaa joka tapauksessa tyypillisesti päälle kympin tuntipalkkaa ja sen lähtökohta on, että työntekijä saa enemmän kuin hänestä syntyvät kulut työllään. Jo työn sivukulut liki tuplaavat sen palkan.
Kun työnantajalle syntyy kuluja pitkälti toista sataa, jolle pitäisi saada useamman satasen tuottoa samalla kun työntekijä on tuottamattomana kotona, ei ne taksikulut siihen nähden ole mitenkään kalliit. Sensijaan työnantajalle olisi ihan hyvä, kun työntekijä ei aiheuttaisi taksilla turhia lisäkuluja, jos hän pystyy muillakin keinoin kulkemaan töissä kun tuottavuus on alentunut. Usein on ihan mahdollista päästä vaikka vähän poikkeavin työajoin töihin, kun sopii puolison kyydityksestä tai työkaveri voi auttaa.
Alentunut tuottavuuskin tarkoittaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuutta saada osa työntekijän kuluista katettua täyden tuottamattomuuden sijaan.