Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Niin, luulenpa ettei nämä tytötkään ole ihan normaaleja. Monella varmaan hyväksikäyttöä taustalla jo lapsena. Tai haetaan vanhemmilta miehiltä sitä isän huomiota, jota ei ikinä saatu. Mitään itsekunnioitusta ei ole. Yritetään selitellä itselle, että tää on ihan OK.

Niin, luulenpa etteivät lähihoitajiksi hakeutuvat tytötkään ole ihan normaaleja. Monella varmaan paskaduuneja jo lapsena kotona. Tehdään surkealla palkalla likaista ja raskasta työtä, kun muutakaan ei ikinä saatu. Mitään itsekunnioitusta ei ole. Yritetään selitellä itselle, että tää on ihan OK.

Googlettelin vähän. Eräällä kaupalliseen seksiin keskittyneellä sivustolla nuoret, suomalaiset, hoikat opiskelijatytöt myyvät palvelua hintaan 250 euroa tunti. (Pulleilla on halvemmat hinnat.)

Jos tapaa yhden asiakkaan viikossa, siitä saa jo tonnin kuussa. Verottomana.

Ei huano!

Jyväskylässä on psykologian opiskelijoille soveltuvuuskokeet, monessa muussa yliopistossa ei. Esim. Helsingin yliopistolla, jossa taso on kovin, ei ole sovaltuvuusarvointia. Lääkiksessä ei ole tietääkseni missään yliopistossa.

Eikä nuo soveltuvuuskokeet mitään rakettitiedettä ole, kyllä niistä normiälyinen ihminen pääsee läpi, vaikka ei olisi tasapainossa. Tuollaisissa kysymyksissä on aika helppo arvata, mitä kannattaa vastata. "Kiristääkö vanne päätäsi" ja sitä rataa...

Soveltuvuuskokeilla ei saada alalta pois alalle sopimattomia ihmisiä, näkeehän sen lähihoitajistakin joista iso osa on täysin alalle sopimattomia. Vaikka on muka soveltuvuuskokeet käytynä.

Vierailija kirjoitti:

Minä kun kävin juttelemassa psykiatrille sisätautilääkärin lähetteellä, psykiatri oikein piristyi keskustelun aikana. Oli varmaan tottunut hiukan toisentyyppisiin keskusteluihin, arvelin.

Haha, voin kuvitella! "Ihanaa, vihdoinkin joku normaali!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?

Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.

Vaikka sama mikä psykologiaan hakeutuessan. Ei sen kummempaa tarvittaisi.

Ei psykologeille ole mitään soveltuvuusarviointeja, eikä lääkäreillekään. Vaativa yliopiston pääsykoe karsii itsestään liikoja luulevat jo kättelyssä, ja työelämän pettymykset ajavat alalle sopimattomat nopeasti muihin hommiin.