Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Johtajien pitää saada lentää joka viikko eestaas, tavikset saavat tuntea syyllisyyttä kerran vuodessa tai kahdessa tehtävästä Kanarianmatkasta.

Jos et ota Hesburgerissa pilliä, teet ekoteon.

Silti olet ehdottomasti syyllinen Tyynenmeren muovipyörteisiin.

Kiitos, kiteytit asian loistavasti!

Kyllä mun mielestä puolison passivoituminen toisten elätiksi on ongelma. Ainakin pidemmän päälle.

Jos mies jättäytyisi työttömäksi ja olettaisi minun maksavan laskunsa, en suostuisi. Eri asia, jos hoitaisi omat laskunsa omista tuistaan. Pummia en jäisi katselemaan, siinä menisi mulla raja.

Dealbreaker mulle olisi myös esim. alkoholismi, pettäminen, raha-asioissa epäluotettavuus tms. Ei rakkaus kestä eikä kärsi kaikkea, eikä sen tarvitsekaan.

Kyllä nämä asiat on ihan perusedellytyksiä parisuhteessa olemiselle. Kyllä jokainen aikuinen ymmärtää tämän. Lapsen asteelle jäänyt kuvittelee, että on toisen velvollisuus elättää ja huolehtia. Avioliitto on kahden aikuisen suhde, ei lapsen ja aikuisen suhde. Lapset ovat ne joista huolehditaan, ja aikuisten duuni on olla niitä jotka huolehtii.

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa ollut vieraana suht pitkän matkan päässä, ihan kutsuttuna ollaan menty paitsi paikan päällä huomattu että kutsu taisi tullakin vain pariskunnan mieheltä. Vaimo naama nyrpeänä sitten tarjonnut kupillisen teetä, ei edes keksin keksiä oheen. Ei ole köyhistä kysymys. Eräs kysyi vierailun lopussa haluaisitteko että lämmitän karjalanpiirakoita. No ei haluttu eikä muutenkaan vierailut jatkossa kiinnostaneet

Itse en tuossa tilanteessa olisi keskeyttänyt omia hommiani, mies olisi saanut passata vieraat.

Mulla on se periaate, että jos mun kanssa ei ole asiasta sovittu, vieraat eivät ole mun ongelma.

Kerran mies kertoi 5 minuuttia ennen vieraan tuloa, että on kutsunut erään työkaverinsa meille puhumaan työasioista. Sanoin, että ok.

Katosin yläkertaan ja pysyin siellä. Menin suihkuun ja sen jälkeen sänkyyn lukemaan kirjaa. Mies tuli hämmästyneenä makkariin mutisemaan jotain kahvista. Mua nauratti. Eiköhän se osannut itsekin keittää, mutta niin vaan on sukupuoliroolit tiukassa, että se taisi hetken tosiaan luulla, että alan siinä heille kahveja keittelemään.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi tulee meille aina termari kädessään. Ovat juoneet autossa omat kahvit ja lähtiessä juovat heti pihasta päästyään toiset, minun keittämät kahvit ei heille kelpaa. Ruoan kanssa sama - ovat aina joko käyneet syömässä juuri ennen meille tuloaan tai lähtevät meiltä suoraan ravintolaan. Kerran yökylään tullessaan pyysivät, että mentäisiin porukalla ulos syömään. Ilmeisesti siis myöskään kokkaukseni eivät heille kelpaa, mikä vähän hämmästyttää, kun yleensä ruokani ja leipomukseni ovat vieraiden keskuudessa pidettyjä.

Heille mennessä on sitten notkuvat pöydät ruokaa ja anoppi selittää, että aina pitää tarjota. No tarjoan kyllä itsekin, mutta kun ei kelpaa...

Minulla on sama ongelma, kun menen tätini luo kylään. Hän on niin siivoton ihminen, etten halua syödä hänen luonaan mitään.

Joskus olen syönyt, mutta kun astiat ovat likaisia, ruuassa hiuksia, jääkaappi haisee kuolemalle ja puolet ruuista on mennyt vanhaksi, niin ei kiitos. Kahviakaan en hänen luonaan viitsi juoda, koska kahvipannussa on hometta ja hän ei huuhtele sitä koskaan. Hän ihmettelee aina kovasti, miksi en syö hänen luonaan mitään.

En sano, että teillä asia on näin, mutta joku syyhän tuohon on, etteivät appivanhempasi halua syödä teillä.

Yksi kaverini on myös sellainen, että heillä on niin epäsiistiä, etten mielelläni mene heille kylään. Keittiö varsinkin on niin likainen, että ruokahalu menee, vaikka ruuissa sinänsä ei olisikaan mitään vikaa.

Jotkut ihmiset ovat sillä tavalla sokeutuneet omalle kodilleen, etteivät tajua, miltä se ulkopuolisen silmin näyttää.

Noin minäkin olisin myyjänä tehnyt. Parilla kympillä vaan merkkejä siihen, ja kiitos ja näkemiin!