Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kuten edellä kollega jo sanoi: tk-työssä harvemmin pääsee hoitamaan ja auttamaan oikeasti sairaita. Sairaat hoidetaan sairaaloissa ja esh poleilla. Siellä on käytössä lähes rajattomat tutkimus ja hoitofasiliteetit. pääsee käyttämään omaa ajatteluaan. tk-lääkärin työssä sosiaalilääketieteellä, sosiaalityöllä (johon ei ole edes koulutusta!) ja psykiatrialla on liian iso rooli työssä.

Sairaaloissa on sosiaalityöntekijät, ehkä tk:ssakin tulisi olla.

Kannatan lämpimästi.

Olin itse th terveysasemalla vuosia. Meillä lääkäreille oli 5 potilasta per tunti. 12 minuutissa kuka tahansa pystyykin diagnosoimaan, kirjoittamaan reseptit ja lähetteet ja antamaan jatkohoito- ohjeet!

Kukaan itseään arvostava lääkäri ei työskentele ta:lla ainakaan täällä Helsingissä. Työolosuhteet ovat ala-arvoisia ja potilaiden laiminlyönti on jokapäiväistä. Lääkärit haluavat tehdä työnsä hyvin ja siihen ei ta:lla ole mahdollisuuksia.

Ymmärrän todella hyvin, miksi ta: lle ei haluta töihin. Kyse ei ole rahasta, vaikka kaikki niin tuntuvat kuvittelevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.

En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa.  Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.

Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.

Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.

Alapeukkujen määrä (ja vastausten puute) tähän kommenttiin vain vahvistaa ajatustani siitä, ettei ehkä sittenkään kannata omissa tulevissa häissä järjestää iltajuhlia, joihin esim. vähän harvemmin nähtävät kaverit voisivat osallistua. Kai se sitten on loukkaavaa, jos kaikkia ei kutsuta kirkkoon ja päiväjuhlaan. Ikävää, minusta nuo rennommat iltajuhlat olisivat olleet kiva idea.

Ei kyllä tekisi mieli mennä mihinkään iltabileisiin, varsinkin jos ne on jossain kauempana kun ei edes näe vihkimistä tai saa ruokaa. Jos kaupungissa missä kaikki asuu ja juhlat on ravintolassa, niin sitten. Mutta sitten pitää selvästi ilmoittaa että vihkiminen ja ruokailu lähipiirin kanssa ja juhlat reilusti myöhemmin. Jos ruokailemassa on vaikka 50 henkeä, niin sitä ei ihan tunnissa jälkiruokineen suoriteta. Teidän on syytä vihityttää itsenne jo puoliltapäivin ja ruokailla kolmen maissa, sitten seitsemään kutsutut vieraat eivät vahingossakaan tule kesken paikalle. Mutta on moukkamaista kutsua vieraita, jos heille ei ole mitään tarjoiluja - pelkkä alkoholi ei riitä. Jos ei ole varaa, niin sitten pitää karsia.

Omissa häissä oltiin ravintolaillallisella oman perheen kesken (20 hlö) ja sitten ilmoitin illalla ystäville että siirryttiin jatkoille, tervetuloa, piikki on auki :) Olivat siis tietoisia, että todennäköisesti on pienet jatkot terdellä ja että ilmoitan siitä tarkemmin itse päivänä. Eikä muita ystäviä siis ollut kutsuttu varsinaiseen hääjuhlaan. Tuolleen tuo toimii, mutta pitää olla avoin kaikille vieraille.

Pakko myöntää, että en viitsisi lähteä jonnekkin terdelle ryyppäämään jonkun häitä, vaikka kuinka olisi piikki auki. Ei ne kyllä mitkään häät olisi. Ihan tavallinen kännäysilta, mistä joutuisi hääparin tilille panemaan satkun tai kaksi.

Jos ei kelpaa häihin, niin saisi hääpari ilman minua vetää viinaa siellä kapakan terassilla.

Pakko sanoa että olen samaa mieltä. Ehkä tämä puhuttelee jotain ”terde”-henkisiä ihmisiä, mutta vaikea kuvitella, että suurinta osaa kiinnostaisi. Perheellisiä nyt ei ainakaan.

Treeni, ja ruokavalio kuntoon. Ylipaino pois. Noilla pääsee jo pitkälle!

Sitten vielä vähän panostusta tyyliin ja vaatteisiin. Äidin ostamat samettihousut ja slipoveri ei vaan toimi.

Ja toinen turn-off ovat nämä ikuiset pikkupoikamiehet, eli lippis, reppu ja huppari.

Ei ole rakettitiedettä.

Aina on ollut ihmisiä, jotka joko omasta valinnastaan tai joidenkin ominaisuuksien (esim. ujous) jäävät sinkuksi.

Nykyään yhä useammin jäädään vapaaehtoisesti yksin, kun perheen perustaminen ei ole enää mikään normi. Ennenhän mentiin suunnilleen väkipakolla yhteen ensimmäisen vastaantulijan kanssa, ettei vaan oltaisi jääty yksin. Nykyään ihmiset haluavat parisuhteelta muutakin kuin sitä, että vain on joku.

Olin itsekin tyytyväinen ikisinkku yli nelikymppiseksi.