Justiina89

Vautsi vau ja onnea Mymy! :) Nyt peukut ja pottuvarpaat pystyssä, että kaikki sujuu hyvin... varmasti se plussan ilmestyminen on ollut melkoinen kokemus! Itsekään en ole ihan varma, missä vaiheessa sinne neuvolaan pitäisi soitella, muuta kuin, että viimeistään raskauden 10. viikolla...? Korjatkaa, jos olen väärässä. Voihan sinne neuvolaan soitella ja kysäistä, että milloin olisi hyvä tulla ensi kerran näytille. :)

Hummingbird, ihanaa, että miehesi on asennoitunut noin positiivisesti, että hänkin ihan kuumeilee ja odottaa vauvan tuloa! :) Tuntuu, että tuollainen asenne on hieman harvinaisempaa verrattuna pelokkaaseen ja epäilevään suhtautumiseen? Tai sitten vertaan vaan omaan mieheeni :D mutta anyway, kiva kuulla että teillä kuumeilu tapahtuu yksissä tuumin, on mahtavaa, kun on jotain yhteistä odotettavaa ja jännättävää. :)

Minulle ei kuulu mitään erikoisempaa. :) Hyvää vappua kaikille!

Kesä tulla kolkuttaa...

Robinette: olen niin pahoillani puolestasi, mutta kuten Jai totesi, oma tilanteeseen nähden positiivinen suhtautumisesi on ihanaa ja se Sinun pienokaisesi vielä odottaa tuloaan. :) Ja surra saa ja pitääkin, jokainen omalla tavallaan. Voimia. <3

Esperando: elämän "välitilassa" on turhauttavaa olla, kun eihän sitä koskaan tiedä muutenkaan, miten asiat lähtee kulkemaan, mutta raastavaa on, kun ei pysty edes aloittamaan mitään tai päättämään mitään! Eli ymmärrän mitä tarkoitat, itsekin olen ollut tässä välitilassa jo jonkin aikaa, eikä sen loppumisesta ole tietoa... mutta elämä osaa yllättää joskus positiivisestikin! Meilläkin mielessä monenlaiset asiat: minun työllistyminen, jatkuuko miehen työt, laittaakko isompi auto, entäs asunto... saapa nähdä.

Pinniksestä en osaa vielä sanoa, muuta kuin että ikean halvinta 40 € pinnasänkyä ei meille tule, tuntui tosi heppoiselta ja heiluvalta, varmaan hajottaisin sen jo kokoamisvaiheessa. Koitetaan saada käytetty, mutta tukeva ja siisti. Valkoinen sopii lähes kaiken kanssa, mutta jokin muukin neutraali sävy olisi ok.

ON: olen laskeskellut vähän väärin jäljellä olevia e-pilleriliuskoja+ taukoviikkoja, eli pillerit loppuvatkin vasta heinäkuun ekalla viikolla ja sen jälkeen haluaisin aloittaa yrittämisen. Muistutin myös miehelleni tänään pillereiden vähenemisestä ja että muistaahan hän mitä se tarkoittaa... mies myönteli ihan myönteisen oloisena. :)

Kovasti jännittää uusi elämänvaihe, kun opinnot on nyt suoritettu ja tutkintotodistuksen saan kouraan ensi kuun lopussa. Töitä pitäisi siis alkaa hakemaan, ensi kertaa lähes 17 vuoteen en olekaan koululainen/opiskelija! Huh, hirvittää.

Ihanaa alkavaa kevättä kaikille... :)

Hellou :)

Ja kiitos onnitteluista Jai ja Haaveita. :) Sekä kiitos Kimallus ja Mammuttii, kun selvensitte tätä hammasasiaa! Oli ihan mielenkiintoista luettavaa... Pitäisköhän tuota itsekin alkaa aikaa varailemaan. :D

Lisäksi Mammuttii kyseli kavereista ja heidän lapsista. Läheisiä ystäviä minulla on vain muutama, parilla on jo isommat lapset ja paras ystäväni odottaa siis esikoistaan nyt. :) Minulla on oikeastaan vain yksi erittäin hyvä "lapseton" ystävä. Sitten on useampia kavereita, joista noin puolella on lapset ja puolella ei... Olipa taas järkevä vastaus! :D Mutta olen kyllä Kimalluksen tavoin huomannut, että usealla entisellä koulukaverilla on jo lapsia.

ON: Ei kummempaa ole tapahtunut, mies katselee netistä farmariautoja ja omistusasuntoja, mutta sanoo silti, että "ei nämä vielä ole ajankohtaisia hankintoja", mikä on minusta ristiriitaista.

Tsemppiä kaikille, joilla luomumenkat ja yrittäminen on jo alkanut! :)

Robinette: Huiii, onnea, tosi jännää! :) Oot varmasti ihan täpinöissäsi!

Kimallus-84: Sinulla on hyvä itsekuri, kun olet onnistunut pitämään herkkulakkoa, muistathan onnitella itseäsi hyvästä suorituksesta! :) Puhuit myös tuosta hammaslääkärillä käynnistä ja jotenkin muistelen, että muutkin ovat puhuneet, joten anteeksi tietämättömyyteni mutta onko hampaiden hoito ennen raskaaksi tuloa jotenkin erityisen tärkeää? Onko sillä jotain vaikutusta raskautumiseen tai sikiön kehitykseen, tms?

ON: Valmistuminen on aika lailla varmistunut, ensi viikolla palauttelen viimeset kirjalliset tehtävät ja siinä se sitten olisi! Monen vuoden urakka takana ja tulevaisuus edessä. :) Hieman hirvittää työelämään siirtyminen, että ensinnäkin saako töitä ja jos saa niin osaako sitä mitään? :D Toisaalta tulevaisuuden suunnittelu tuntuu realistisemmalta nyt, kun alkaa olla yksi elämänvaihe takanapäin. :) Mielessä risteilee ihanat kuvat vauvasta, omasta kodista ja vaikka mistä... <3

Unelmia täytyy olla, vaikka ne sitten eivät toteutuisikaan juuri siinä muodossa ja järjestyksessä kuin on joskus suunnitellut, siksihän sitä eletään että toteutetaan niitä pieniä ja suuria unelmia. :) Ihanan valoisaa kevättä leidit!

Moikka! :)

Kiitti kun olette vastailleet tuohon käytettynä/uutena kysymykseen, monella on paljon samansuuntaisia ajatuksia aiheesta, mutta eipä haittaisi vaikka olisi vähän erilaisiakin aatoksia. :)

Fudgelle vastausta mummokuumeilusta. Meillä ei ole mitään kuumeilua havaittavissa mistään suunnasta, joskus vuosi sitten oma äitini sanoi, että hän on ihan tyytyväinen, ettei olla vielä lapsia hankittu, kun minulla on koulut kesken. Ihan järjellä ajateltu siis. Toisaalta tiedän, että kunhan lapsi joskus tulee, äitini rakastaa häntä ja on mahtava mummo. Isälleni asialla ei varmaan ole hirveästi merkitystä, vaikea vielä sanoa. Puolisoni vanhemmat taasen ei muutenkaan koskaan kysele mitään meidän tulevaisuuden suunnitelmista tai unelmista tai yhteisestä elämästä, niin yllättyisin todella jos siellä "kuumeiltaisiin". Voihan se olla, että anoppi salassa toivoo meille perheenlisäystä? :D Suoraan sanottuna minusta appivanhempani pitävät meitä, siis minua ja miestäni eli poikaansa, ihan lapsina vieläkin. He monesti puhuvat meistä termeillä "lapset" tai "nuoriso"... Ollaan siis pian 24 ja 27 -vuotiaita. Se tuntuu välillä oudolta ja vähän alentuvalta, mutta ehkä he eivät tarkoita pahaa. PS. toivottavasti saat gyneltä vastauksia tilanteestasi!

Kimallukselle onnea oviksesta! :) On varmasti hienoa huomata, että kroppa toimii ja pystyy jopa itse aistimaan siinä tapahtuvat muutokset! Samoin minäkin odottelen jo kovasti kevättä. :)

ON: 9 viikkoa pillereitä jäljellä, nyt jo vähän jännittää, että tulenko pitämään päätökseni ehkäisyn lopettamisesta, tai ainakin miten mieheni tulee reagoimaan asiaan, kun muistutan siitä? Odotan kovasti sitä, millainen normaali kiertoni on, teini-iässä minulla oli melko pitkä kierto, usein jopa pari kk. Ehkäpä kierto on näin aikuisiässä tasaantunut, se olisi mukavaa. Raskaana oleva ystäväni menee pian rakenneultraan, jossa siis selviää, tuleeko minulle kummityttö vai kummipoika, ihanaa! ;)