Justiina89

Jesell2, voimia tilanteeseesi, en osaa nauvoa sinua muutoin, kuin että otat tosiaan huolesi esille lääkärissä. Elämää on niin hankala ennustaa etukäteen. Jos on tosi kova epävarmuus, siis suurempi kuin toive vauvasta, niin ehkä silloin on hyvä harkita vielä hetken...? Toivottavasti olosi helpottuu ja saat lääkäriltä vastauksia, mielellään mukavia sellaisia tietty. :)

Hellou! :)

Kuumeilija87 puhut täyttä asiaa. Kyllähän nuo samat jutut esim töihin liittyen tietää ja tiedostaa itsekin, mutta on mukava saada varmistusta toisilta. :)

Jesell2 tsemppiä! :) Uskon, ettet malttas millään odottaa! :) Palautuuko keho muuten "normitilaan" heti kierukan poiston jälkeen? Eli tuleeko menkat normisti jne. Mulla ei oo tietoa noista asioista. Eli ilmeisesti teillä alkaa sit yritys, kunhan se kierukka on pois kuvioista? :) Jee!

Kimallus84 onnea yritykseen!!! :) Pidetään peukut pystyssä.

En oo itse miettiny paljoakaan tuota vaatehomma itseni kannalta. Oon lievästi ylipainoinen, tosin oon tietoisesti pyrkiny muuttamaan ruokailutottumuksiani ja lisäämään liikuntaa nyt keväästä lähtien. Paino ei ole pudonnut kuin pari kiloa, mutta suunta on silti hyvä. Oon jotenki ajatellu, että mun olis hyvä pudottaa muutama kilo ennen raskaaksi tuloa, mielellään lähelle normaalipainoa, koska jos tähän painooni tulisi esim 15 kg raskauskiloja, mulla olis tosi tukavat oltavat. Selkä meinaa muutenkin vihoitella, niin saati sitten, että ois sellanen "reppu" tuossa edessä. Plus tietenkin muut riskitekijät, mitkä liittyy ylipainoisen äidin raskauteen. Jos siis saisin pudotettua painoa, niin voisin raskausaikana käyttää ainakin niitä isoksi jääneitä paitoja, hah hah :D Se on sitten sen ajan "murhe". :)

Hauskaa juhannusta kaikille!

Helou naiset! :)

Ja superpaljon onnea kaikille plussanneille! <3 Paljonkohan teitä jo on? :O Kuka jaksais laskee? :D Niin ja tsemppiä kovasti kaikille jotka ovat yrityksen aloittaneet ja kärsivällisyyttä meille, jotka vielä odotamme aloittamista... ;)

Aloittamisesta puheen ollen, enää YKSI LIUSKA PILLEREITÄ JÄLJELLÄ!!! :O Oon kirjoitellu tänne vauva.fi:n muistaakseni ainakin tammikuusta alkaen, että on tässä jo jonkin aikaa odoteltukin :D Ja sitä ennen kuumeilua enemmän tai vähemmän reilun vuoden ajan...

Nyt tietenkin, kun H-hetki lähestyy, alkaa epäröinti ja jännitys. Eniten jännittää miehen suhtautuminen, vaikka ei se ole sanonut olevansa asiaa vastaan, mutta ei ole kyllä täysin vihreää valoakaan näyttänyt. Olen muistuttanut häntä vauvahaaveistani ja toiveesta aloittaa yritys aina, kun yksi liuska pillereitä on "syöty". Jotainhan tuo on hymähtänyt, muttei varsinaisesti kommentoinut... tulee kyllä olemaan kova pudotus, jos sanoo kuukauden päästä, ettei halua alkaa vauvan yritykseen! :/ Vaikka se on mahdollista, valitettavasti.

Töistä ei ole kuulunut mitään, sekin mietityttää. Mutta en voi jäädä ikuisiksi ajoiksi odottamaan työkuvioiden selkiytymistä. Toki toivon, että saisin syksyyn mennessä töitä, mutta aika näyttää.

Nyt oli tällaista omanapailua, toivottavasti joku jaksoi lukea. :)

Iltaa leidit. :)

Ja kiitti kaikille, jotka vastasitte mun kysymykseen töistä poisjäämiseen kesken työsopparin. Jotenkin stressasin asiaa ihan kauheesti, mutta ajatukset on nyt selkiytyneet: tulee, jos on tullakseen. Eli työnsaannin takia en ole nyt ajattelut lykkääväni haavetta lapsesta. :) Eihän se edes ole kovin todennäköistä, että ihan heti "tärppäisi" ja jos niin kävisikin, niin entä sitten? Jos ajattelen aina vaan sitä, että mitähän mieltä töissä ollaan jos jään äitiyslomalle, niin en voisi ikinä varmaan lasta saada... ja minulla, meillä kaikilla, on oikeus lapseen ja perheeseen, eikä siitä tarvitse mielestäni kysyä lupaa. Eli Haaveita, osuit naulan kantaan!

Tervetuloa Nettieeva! Saako kysyä, minkä ikäisiä olette miehenne kanssa? :)

Hummingbirdille tsemppiä. Kurjaa, että sulla on nyt stressaavaa. :/ Ahdistus on todennäkösesti kuitenkin väliaikasta, sellasia vaiheita mahtuu elämään, etenkin jos on joku muutosvaihe menossa. Se sun "kaveri" kuulostaa suoraan sanottuna vähän ääliöltä... älä turhaan murehdi sellaista ihmistä, joka ei ajattele sun tunteita.

Vauvaunelmia, ihanaa kuulla, että sulle kuuluu hyvää! :) Varmasti ihanaa päästä etelän lämmön alle, ah! Ja onnea työpaikasta! :)

Meillä kevät jatkuu entisellään, ensi viikolla tod näk saan tietää, tuleeko kutsu työpaikkahaastatteluun vaiko ei... omia valmistujaisjuhlia pitäisi suunnitella ja ajattelin myös pitää parhaalle ystävälleni babyshowerit! :D Ennen olin vähän sitä mieltä, että sellaiset juhlat on ihan hömppää, mutta haluan jotenkin muistaa ja juhlistaa ystävääni, joka saa muutaman kuukauden päästä esikoisensa... :) hän on niin tärkeä minulle, avulias ja ihana ihminen, että haluaisin kerrankin hänen olevan muiden hemmoteltavana ja edes sen yhden päivän ajan kaikista tärkein ja "huomion keskipisteenä." :) Mitään suurellista amerikkalaishömppää ei ole luvassa, kutsun hänen naispuolisia ystäviään meille, järjestän sinne hyvää syötävää (ehkä nyyttärimeiningillä) ja yllätyksenä kaverille paikalla on kosmetologi, joka antaa hänelle esim. jalkahoidon. :) Mitä mieltä olette babyshowereista? En ole sellaisiin koskaan osallistunut saati järkännyt, mutta haluan nyt ilahduttaa ystävääni.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Kiva tietää kuulumisiasi Mymy :) tuo epäuskoisuus on varmasti asia, johon monet törmää raskauden alkuvaiheessa. Ehkäpä asia alkaa konkretisoitua, kun raskaus alkaa ilmetä fyysisesti.  Kerrothan sitten, miten neuvolassa meni? :)

ON: Sekavat fiilikset. Olen aloittanut työnhaun ja hyvällä tuurilla pääsen ensi viikolla pariin haastatteluun. Molemmat paikat etsii sijaista n. vuodeksi ja työ alkaisi elokuussa. Se tarkoittaisi sitä, että työt kestäisi ensi vuoden heinäkuuhun asti. Minullahan oli aikomus lopettaa pillerit nyt heinäkuun alussa, mutta entä jos kävisikin niin uskomaton säkä, että raskautuisin ekalla kierrolla? Sitten en voisi tehdä vuoden sijaisuutta (jos siis saisin paikan) vaan töistä pitäisi jäädä pois jo viimeistään huhtikuussa... :/ en haluaisi jättää itsestäni huonoa kuvaa työpaikalle. Entä jos ne tykkää huonoa siitä, että on tehnyt vuoden sopparin ja pois jo aiemmin? Onko muut miettinyt tällaista, eli tulisiko sinulla huono omatunto, jos jäisit äitiyslomalle "kesken" työsopimusjaksosi?

Onhan tämä vielä pelkkää jossittelua, mutta silti asia pyörii mielessäni joka päivä. Jos saan työn, niin ehkä pillereiden lopetusta pitää siirtää, vaikka en kyllä millään haluaisi! Onhan kuitenkin mahdollista, etten raskaudu heti ensimmäisillä kierroilla.

Siinäpä vuodatusta, toivottavasti joku jaksoi lukea. :)