Faith

Yksi keskikokoinen lämmin ateria päivässä. Kasviksia, kalaa, maaeläinten lihaa. Lisäksi joka ilta lautasellinen puuroa marjoilla ja pähkinöillä / mantelivoilla. Herkutteluakin, eli kohtuullinen määrä esim. suklaata tai jäätelöä joka ilta.

Tärkeää: jos syön jonain päivänä enemmän kaloreita, syön seuraavana päivänä vähemmän. Minulla kompensaatio tapahtuu luontaisesti, eli ei edes tee mieli syödä kovin paljon seuraavana päivänä, mutta jos ei tapahtuisi, kompensoisin tietoisesti, koska en halua lihoa.

Ei alkoholia. Juomina vain aamukahvi ja vesi. Joskus lisään kuumaan veteen teelusikallisen hunajaa. Olen makean ystävä.

Kaurapuurolla ja kananmunilla pötkii jo pitkälle, eikä tule kalliiksi. Lisäksi omenoita ja itse kerättyjä marjoja. Moni lainkuuliainenkin joutuu välillä yksinkertaisilla eväillä pärjäämään.

Vierailija kirjoitti:

Yksinäinen Kainuussa

 

Kainuun korvessa asuu hiljaisuus 

ja mies - tuntematon, ei mikään kuuluisuus. 

Sydän on lämmin, mutta katse harhailee. 

vuodet ohi vierii, jotain hän kaipailee. 

 

Tupa on pieni, tuli takassa palaa,

Ei kukaan kosketa, ei kukaan häntä halaa.

Metsä on ystävä, se järven pintaa peilaa.

Ihmisen ääntä kuulu ei, ei juhannusheilaa. 

Ei löydy katsetta, pientä hymyä iltaan. 

Sumu hiljaa kietoutuu kotipuron siltaan.

 

Ei hän itke - ei Kainuussa tehdä niin,

tunteet haudataan vesiin syvimpiin.

Mut syksyllä kun tuuli taivuttaa pihapuun,

hän miettii: näenköhän vielä toukokuun. 

 

Hieno runo!

Oma näkemykseni on, että tällaisissa kysymyksissä täytyy huomioida se mikä perustuslain säätäjien tarkoitus alun perin oli.

Maailma ja olosuhteet kun muuttuvat. Ei pitäisi päästää syntymään tilannetta, jossa hirttäydytään lain kirjaimeen, ja lopputulos on vastoin lain tarkoitusta, henkeä ja yleistä hyvää.

Tällaisia juttuja on alkanut näkyä paljon iltapäivälehdissä, mutta uskoisin että ilmiö on harvinainen.

En päässyt lukemaan juttua, mutta joskus nuo tarjoillaan feminismin viitekehyksessä. Eli kun tuollaisessa elämäntyylissä toteutuu nuoren naisen itsenäinen päätöksenteko siitä miten elää. Toisaalta siinä toteutuu myös paluu mieselättäjyyteen josta alkuperäiset feministit pyristelivät irti (maailmalla; Suomessahan naiset kävivät suurelta osin ansiotyössä alkuperäisen feminismin aikaankin).