Faith

Kaunein on eräs näkymä Repoveden kansallispuistossa kesällä. Siihen kuuluu metsä, järvi ja jylhä kallio vastarannalla.

Toisella sijalla voisi olla tänä kesänä näkemäni maisema Kangasalla: puita, niittyjä, kumpuilevaa vehreää maastoa, järvi. Ajattelin sen nähdessäni että laulu Kesäpäivä Kangasalla on varmaan aikoinaan kirjoitettu siitä näkymästä. Siinähän kertojana on lintu joka katsoo vastaavanlaista maisemaa korkealta puun oksalta.

Luminen auringossa kimalteleva talvimaisema maaseudulla on sekin kauneimpien joukossa.

Ehkäpä ne nuoretkin britit vanhempana alkavat arvostaa monarkiaa, jos ei muusta syystä, niin kulttuurihistorian takia ja vanhana perinteenä.

Ainakin kristityillä briteillä on syytä arvostaa monarkiaa, koska sen juhlallisimmat tilaisuudet yleensä sisältävät kirkollisia menoja, joissa tuodaan esiin kristinuskoa. Anglikaaninen kirkko tosin on liberalisoitunut, mutta näissä kuninkaallisissa tilaisuuksissa pitäydytään kristinuskon perussanomaan, evankeliumiin ja uskontunnustukseen.

Kyllä se olo voi pitkänkin ajan jälkeen lähteä parantumaan, todennäköisesti lähteekin. Älä heitä toivoa.

80- ja 90-luvuilla serkkuni perhe tuli toisesta kaupungista meille aina kesälomalla pariksi viikoksi ja usein myös hiihtolomaviikoksi. Oli hauskaa ja jännää. Kellään ei ollut kiire eikä kyseessä ollut mikään velvollisuusvierailu vaan mukavaa yhdessäoloa. 

Olen itse melko epäsosiaalinen, mutta lapsena ja nuorena kyllä tykkäsin tuollaisesta. Ihan lasten takia toivon että kyläilykulttuuri sukulaisten välillä ei rapautuisi Suomessa.

Leivoin eilen mustikka-kermaviilitortun ja söin sitä pari palaa katsellessani A-studiota. Oli hyvää ja hyvä mieli. Ei syyllisyyttä, ei ole väärin leipoa ja syödä mustikkatorttua.