Faith

Tein joitain vuosia sitten. Se oli ihan hyvää, mutta alkoi toki sulaa nopeasti ja olisi yksin pitänyt syödä se pois kerralla. Isommalle porukalle sopii jälkiruoaksi.

Kotitaloudessa 90-luvulla tehtiin uunijäätelöä. Jokaiselle 4 hengen ryhmälle oli varattu litra jäätelöä.

Välttelen nostalgisen haikeuden tuntemista. Ihan hetken kerrallaan ja harvakseltaan se on ok. Koen sen raskaaksi tunteeksi.

Minulla se ei johdu siitä että olisin tyytymätön siihen, miten elämä sittemmin on mennyt. Se on vain irrationaalista kaipausta. Irrationaalista sen takia etten kuitenkaan haluaisi palata niihin aikoihin vaikka keksittäisiin aikakone ja siihen tarjottaisiin mahdollisuutta.

Satunnaisessa järjestyksessä:

Jahti (2012)

Psyko (1960)

Vertigo (1958)

Solaris (1972)

Marttyyrit (2008)

Joistain em. elokuvista on sittemmin tehty jenkkiversio, ja ne ovat surkeita eivätkä missään nimessä tavoita alkuperäisten esteettistä ja filosofista hienoutta. Siksi laitoin vuosiluvut elokuvien perään.

Valitettavasti nykyaikana on yleistä, että jos omassa maassa ei viihdytä, lähdetään muualle. Sen sijaan pitäisi jäädä ja toimia sen puolesta, että omasta maasta tulisi parempi.

Perunat kiehuvat. Syön kohta itsenäisyyspäivän juhla-ateriani eli palapaistin keitetyillä perunoilla.

Sen jälkeen otan pakastimesta torttutaikinalevyt sulamaan ja teen joulutorttuja luumuhillolla.

Laitoin äsken valmiiksi kaksi kynttilää ikkunasyvennykseen iltaa varten.

Tässä päivällä katselen livestream-lähetyksiä Helsingin mielenosoituksista, vastamielenosoituksista ja muista tapahtumista. 

No nyt lähdin rönsyilemään. Juuri nyt siis perunat kiehuvat.