Faith

Jotkut traumatisoituvat herkemmin ja tarvitsevat pitemmän ajan, että pystyvät eheytymään hajottavan kokemuksen jälkeen. En siis ajattelisi, että he "eivät toivu ahdistuksesta", vaan että heillä siihen menee vain pitempi aika. Myös se, onko sairaudesta jäänyt fyysisiä oireita, vaikuttaa tähän varmasti. Oireet muistuttavat traumaattisesta kokemuksesta ja antavat aihetta epäillä, onko sairaus / oireisto uusimassa.

Olen itse tällainen herkkä ja hitaasti palautuva. MS-taudin takia olen ollut vakavasti sairaana ja viettänyt viikkoja sairaalassa. Minulla oireet poistuivat kokonaan, mutta silti palauduin melko hitaasti henkisesti. Jos olisi vielä jäänyt vammoja, olisin varmasti palautunut vielä paljon hitaammin. Ruumiillinen sairastuminen on henkisesti voimakas kokemus. Koen sen tavallaan iskuna minuuteen.

Olen huomannut, että ihmiset, jotka ovat todella vahvasti orientoituneita esim. työhön, palautuvat henkisesti nopeammin kuin sellaiset, jotka ovat orientoituneet sisäänpäin. Tämä havainto tosin perustuu vain pieneen ihmisjoukkoon eikä ole luotettava sen takia.

Tykkään tosi paljon yksinkertaisesta kasvispastakastikkeesta, johon tulee tuoreita tomaatteja, tuoreita herkkusieniä, valkosipulia, pinaatinlehtiä ja loppuvaiheessa lisätään salaattijuustokuutioita. Mausteeksi hiven merisuolaa ja mustaapippuria. Spagetiksi tietysti täysjyväspagetti, johon olen tottunut.

Haluaisin sellaista voileipää tai voileipäkakkua, jossa on graavilohta.

Haluaisin kahta laatua täytekakkua: yhden palan unelmakakkua (eli mokkatäytekakkua), jossa on päällä kahvipapukarkkeja ja yhden palan perinteistä mansikkakermakakkua.

Haluaisin myös pari kolme herrasväen pikkuleipää (niitä pehmeitä, vaaleita, ympyrän muotoisia pikkuleipiä, joissa on vadelmahilloa välissä).

Kahvia +kahvikermaa.

Jeesus. Ilman Jeesusta en eläisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä teidän mielestä kertoo Sir  Elwoodin hiljaset värit - viimeisellä rannalla?

Suuren ydinlaskeuman odotuksesta lapsen kertomana. Ehkä muutakin on meneillään, sotia tai muita katastrofeja joiden vuoksi mitään ei ole tehtävissä, mutta laulun henkilöitä uhkaa ensisijaisesti se tuulen kuljettama pilvi. 

En yleensä tykkää suomipopista/-rockista, mutta Sir Elwoodin hiljaisten värien "Viimeisellä rannalla" on todella onnistunut tunnelman luomisessa tarinalleen. Yläasteiässä kuulin sen kerran yöllä, kun kuuntelin radiota kuulokkeilla, ja minulle tuli aika voimakasta ahdistusta siitä.

Juuri niin se varmaan menisi, jos oikeasti tapahtuisi sellaista, mitä lyricseissä kuvaillaan: naapuri sekoaa, uutistenlukija purskahtaa itkuun, lapsi yrittää yhdistellä palasia, aikuisista ei ole apua... huh.