Faith

Käytännössä se alkaa eri yksilöillä eri iässä / elämänvaiheessa, mutta 18-vuotiaana pitää alkaa orientoitua aikuistumiseen ja itsenäisyyteen. Kaikki odottavat sitä: vanhemmat, sukulaiset, opettajat, ikätoverit, viranomaiset.

Jotkut ovat siinä iässä jo melko aikuisia (itsenäisiä, vastuullisia, kypsiä), kun taas toiset räpiköivät enemmän. 

Minä en mielelläni edes katso, kun joku pomppii trampoliinilla. Pelkään että jotain sattuu. Sama tunne tulee, jos näen jonkun ottavan pienen lapsen huterasti olkapäilleen. Aniharvoin onneksi mitään pahaa sattuu, mutta en halua nähdä mahdollisia läheltä piti -tilanteita.

Heillä on joku mielikuva siitä, millainen on normaaliälyinen. Siis miltä sellainen ihminen näyttää, miten puhuu jne. Ja sitten kun he tapaavat ihmisiä, jotka eivät vastaa heidän mielikuvaansa normaaliälyisestä, he päättelevät heidän olevan vajaaälyisiä.

Mutta heidän oma mielikuvansa on virheellinen ja vajavainen. Joku jota he pitävät vajaaälyisenä voi saada älykkyystestissä korkeamman pistemäärän kuin he itse!

Pohtisin onko itse työssä (työtehtävät, vaatimustaso) tai työpaikan ihmissuhteissa jotain ongelmaa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa jo se, jos työyhteisössä on joidenkin jäsenten välillä ristiriitoja, välttelyä, pahanpuhumista jne., saattaa aiheuttaa pahaa oloa herkälle ihmiselle. Eli ei tarvitse edes itse olla se syrjitty tai kiusattu.

Päivän mittaan olo helpottuu, kun työpäivää on vähemmän jäljellä ja voi ajatella, että kohta pääsee kotiin.

Lisäksi joillain lapsilla on havaittu pahantuulisuutta heräämisen jälkeen (aamulla ja päiväunien jälkeen). Se liittyy kai jotenkin aivojen välittäjäaineisiin. Ehkä joillain aikuisillakin on vastaavaa? Eli aamulla heräämisen jälkeen töihin mennessä mieliala on alhaisempi, mutta korjautuu päivän mittaan.

Vierailija kirjoitti:

Elokuvalla on tyhmä nimi.

In folklore, a revenant is a visible ghost or animated corpse that is believed to have revived from death to haunt the living.[6][7] The word revenant is derived from the Old French word, revenant, the "returning" (see also the related French verb revenir, meaning "to come back").

Revenants are part of the legend of various cultures, including Old Irish Celtic and Norse mythology,[8] and stories of supposed revenant visitations were documented by English historians in the Middle Ages

Minusta taas elokuvan nimi on hyvä. Tarina ei ollut niin vaikuttava kuin olin odottanut. 

Keskushenkilö oli "revenant" sikäli, että hänen uskottiin olevan kuollut. Hänelle yritettiin suorittaa jonkin sortin eutanasia parikin kertaa. Hänet oli hylätty erämaahan kirjaimellisesti puoliksi haudattuna. Mutta hän tuli takaisin, vaikkei kukaan olisi uskonut. 

Keskushenkilön uskomaton paluu olisikin voinut olla säväyttävämmin käsikirjoitettu, koska se oli tarinan keskeinen tapahtuma. Nyt se ohitettiin suht nopeasti ja siirryttiin heti pahiksen jahtiin ja loppukohtaukseen.