Etsivä löytää

Käyttäjä102 kirjoitti:

Etsivä löytää kirjoitti:

Kristitty mystikko: Voisiko vetovoiman lakia käyttää henkilökohtaisen Jumala-yhteyden luomiseen? En ole aiemmin ollut kovin motivoitunut opettelemaan tietoista luomista, kunhan vain totesin sen pitävän paikkansa tällä maallisella tasolla luomalla joitain pikkujuttuja. Mutta tähän asiaan minulla kyllä riittäisi motivaatiota... Vai onko niin, että Jumala sisällämme nousee vain hiljaisuudesta? Egottomuudesta, uskojen ja halujen puutteesta, pelkästä olemisesta? Mieleni vastustaa sitä työtä, mitä tähän asiaan liittyy, mutta voisinko tosiaan vetovoiman lain avulla käyttääkin mieltäni työkaluna henkilökohtaisen kokemuksen saavuttamiseksi?

Ei, Vetovoiman lakia ei voi käyttää Jumala-yhteyden luomiseen. Sillä voi kulkea sitä kohti, jos on esimerkiksi tilassa jossa ei usko. Kun itse esimerkiksi aloin sitä harjoittaa, olin ollut vuosia vihainen uskostani luopunut ateisti, sittemmin lientynyt agnostikoksi, ja aloin tutkia mahdollisuutta, että vaikka en uskontoihin ja jumaliin uskonutkaan, niin voisiko olla, että on olemassa muutakin kuin aineellista, että olisi jokin toisen olemisen taso, ja että sitä ja aineen tasoa sitoisi yhteen Vetovoiman lain kaltainen luonnonlaki. Minulle siis Vetovoiman laki oli pehmeä tie takaisin henkisyyden ja hengellisyyden pariin, sellainen joka ei aiheuttanut samanlaisia ahdistuksia kuin ajatus uskonnosta, johon olin pettynyt.

Mutta Vetovoiman lailla voi vain leikkiä muodoilla: psyykkisillä ajatusten muodoilla ja niiden materialisoitumilla, fyysisillä muodoilla. Sen kyvyt rajoittuvat siihen, minkä mieli pystyy ymmärtämään, mitä se osaa tahtoa. Miten kukaan voisi manifestoida yhteyden Jumalaan, kun ei -yhteyttä vasta kaipaavana- edes tiedä mikä Jumala on? Edes yritys on vaarallista, koska varsin helposti voi tahtomattaan onnistua luomaan mielen luoman epäjumalan, johon hyvinkin saa yhteyden, mutta joka lopulta on vain yksi oman luonnollisen mielen sisäinen ääni tai persoonan omaksuma rooli. Ego Jumalaksi pukeutuneena ei ole kauhean miellyttävä herra.

Lopulta tietysti on niin, että se joka manifestoi, ON Jumala - sillä kaikki mitä ilmenee on Jumala ilmenneenä. Manifestointi voi auttaa ylittämään nykyajan käsittämät ihmisen mahdollisuuksien rajat, ja siten rikkoa sitä kaikelle hengelliselle elämälle haitallista perususkomusta, että ihminen on pelkkä kuolevainen luonnonlakien sitoma kasa materiaa. Mutta yhteyttä syvempään Minään, Sieluun, Jumalaan, sillä ei saa. Se yhteys syntyy aivan eri tasolla kuin mielen tasolla, kun taas manifestointi on mielen tason asioita. Vetovoiman lailla tutkitaan psyykkisen ja aineen tason vuorovaikutusta, mutta spirituaalinen taso on sen tuolla puolen.

Näin minä vähän pelkäsinkin, kiitos vahvistuksesta. Tuo harhaluomuksen uhka lienee tosiaan suuri. Mieleni vain näyttää kovasti vastustavan tätä tietä ja yrittää keksiä "oikoreittiä". Ja minä olen vielä niin harjaantumaton, etten näe, milloin mieleni vain yrittää harhauttaa ja viivästyttää matkantekoa. Hankalaa, kun tiedostan kyllä, mikä minulle sopiva menetelmä on: Se on tuotu eteeni jo niin usein, että ei ole sattumaa. Vielä, kun onnistuisin "kesyttämään" tuon vastustelevan mieleni ja pitäytymään asiassa...