Emohekuma

Kuulostat ahdistuneelta ja uupuneelta tilanteeseen mikä kehittynyt, eikä ihme itselläkin keskimmäisen pojan kanssa ongelmallista koulun aloituksen kanssa, nyt kolmannen luokan kevät jo parempi. Itse olen käynyt kriisikeskuksella välillä kun on ollut vaikeuksia palautua ja "kuppi" on ollut niin sanotusti täynnä. Samoin työterveyden psykologilla ja perheneuvolassa sekä kuraattorin kanssa juteltu. On auttanut. Täytyisi jotenkin varmistaa että jaksat tavallista arkea siten että itsekin vielä iloitset asioista. On myös lastensuojelun asia auttaa ja tukea kun jo itselläsi huoli jaksamisesta. Kartoittavat onko kaikki mahdollinen tuki mitä tarvitaan annettu. Ota ihmeessä yhteyttä johonkin, vaihtoehtoja on. Vaikka omalääkärin kautta psykologille, perheneuvolaan jne. Kunhan saat jonnekin eritellä missä mennään. Kovasti olet ahkeroinut lapsen puolesta. Kyllä sitä joskus on itku silmässä ja miettii mitenkä meidän perheessä on tämmöistä. Silti voit olla ylpeä kun olet yrittänyt parhaasi.

No on ollut totista elämä nyt. Seulat on hiukka epäreiluja ja olen ymmärtänyt että varsinkin ikä aiheuttaa myös turhia hälytyksia riskiluvuissa. Voi kun rauhoittuisi masuparka. Ota huilaillen vielä, tuloshan ainakin ilahduttaa. Vaikka ei kai nuo seulatkaan ole kumapaankaan suuntaan varmoja. Mutta parhain päinhän sitä koettaa ajatella ja ratkaisuja tehdä:)

Meidän perhekin on "plussannut" kolmatta kertaa, saas nähdä miten pitkälle päästään nyt siksi varovainen asenne, enkä ed. tehnyt raskaustestiäkään ja molemmissa raskaus päättyi toisiin kuukautisiin eli alku oli mennyt jtkn pieleen. Toiveita on ollut 2103 alkaen. Tuona vuonna kaksi alkuraskauden keskenmenoa(maalis- ja syyskuussa). Näistä pääsin työterveyden kautta tutkimuksiin ja löytyikin hyvänlaatuisia kystia toisesta munasarjasta jotka menivät itsestään ohi. Vanhin lapsi täyttää 20. Nyt kuitenkin testasin marketti-raskaustestillä koska oireet vähäiset ja arvelin luulosairaudeksi jo.Tässä soittelen neuvolaan jos toisetkin kuukautiset jäävät tulematta, sitten alkaakin seulajännäily. Istukkabiopsiaan en varmaankaan suostu, kaikki muut seulat huolin. Vaikka tiedän että riski on suuri versus edellisiin lapsosiin. Keskenmenoja ei ollut ennen 40 ikävuotta yhtäkään, lääkäri totesikin että mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat aina 46een saakka mutta keskenmenot ikävä kyllä lisivät huomattavasti. No tämä allekirjoitettava omalta kohdalta. ILOISTA MIELTÄ KAIKILLE raskautetuille!

Minulla myös kivulias ovulaatio mikä kipuilee sitä enemmän ja kauemmin mitä vanhemmaksi olen tullut. Myös selkään ja jalkoihin säteilee jo ja kestää montakin päivää niin ettei ilman särkylääkettä pärjää. Lapsia on monta enkä ole ehtinyt oikein hormooniehkäisyä käyttää pitkien imetysten takia.

Vuoden yrittämisen jälkeen alkaa olla aika laihat tunnelmat tämän asian kanssa, ennen tulin raskaaksi heti mutta nyt lienee mennyttä aikaa. Tutkimuksissakin käyty, eikä kummempaa löytynyt. Sitten kai joutuu keksimään uusia elämänalueita missä voi iloita:)