eikkuli80

Onpa ollut melkoinen viikko! Neuvolalääkäristä hain sairaslomalapun eilen. Vielä tänään aamupäivällä mietin, että aloittaisinko saikkua ollenkaan, mutta kuten jollain muullakin oli vastoinkäymisiä, niin minullakin v*tutuskäyrä nousi vielä illalla työasioiden takia niin korkealle että enpä enää oikeastaan mietikään. Yksi työpäivä siis vielä edessä, kun niin olen sopinut. Sitten lomalle.



Niin, ankeutta olen normaalisti purkanut juoksulenkillä, joskus ottanut pari paukkua - nyt kävin kaupassa ostamassa KAIKKI karkit mitä sillä hetkellä teki mieli :) rahaa meni noin 5e, joten ei aika maltillinen saalis kumminkin... Miehen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun näki karkkivadin tässä vieressä.



Niin, meillä lapset jatkavat osapäivähoidossa, en tosin yrityksistä huolimatta saanut millään pph-ohjaajia kiinni tänään, mutta päiväkodin väen kanssa sovittiin jo asiasta. Ovat tohkeissaan harjoitelleet joulujuhlalauluja ym. joten kun kerran hyvin viihtyvät, niin olkoon sitten. Mutta kokopäivämaksuja en raaski maksaa, siksi tämä osapäiväkeplottelu, ja pienempi ei oikein tahdo jaa 5pv/viikko hoidossa isommassa ryhmässä. Tämä järjestely siis jouluun asti, sitten jäävät kanssani kotiin, jaiks. ..



Meillä pitäisi tehdä viikonlopun aikana suursiivous (lue: perussiivous, joka on venynyt taas pari viikkoa yli...), pyykätä parikymmentä kiloa pyykkikoreissa odottavia vaatteita ja ehkä sitten olisi niitten vauvanvaatteiden vuoro. Tuntuu vaan tuota arkisiivoustakin olevan siinä määrin, että saa nähdä pääsenkö ikinä sinne asti.



Mutta nyt surffaamaan muille sivuille ja sitten nukkumaan. Sitä katkonaista ja hankalaa unta. Tuskin maltan odottaa uusia patjoja, jotka pitäisi hankkia veronpalautusten myötä..



eikkuli 32+0

MInä kävin tänään eka kontrollissa tässä raskaudessa. 1. raskaudessa epäiltiin hepatoosia (olikin todnäk. mutta lievänä), mutta kuten hilpsu totesi, asiaan suhtaudutaan välillä tosi kevyesti ja niin siinäkin tapauksessa, kutinoiden ilmaannuttua sappihapot olivat nousussa mutta niitä ei enää edes testattu vaikka olivat jotain 8, kun rv:ja oli noin 34. VAuva syntyi itsestään 38+1. 2. raskaudessa oli eri neuvola ja siellä suhtauduttiin asiaan vakavasti, th kauhisteli kuinka seuranta on edelliskerralla voitu lopettaa tuossa vaiheessa, kun pahin on yleensä vasta noitten viikkojen jälkeen edessä. Onneksi vauva kuitenkin päätti syntyä ajoissa, ehkä sillä oli tarkoituksensa. 2. raskaudessa 30.viikolta lähtien kävin kontrollikokeissa mutta homma ei uusinut. Vauva syntyi 41+6. Nyt 3. raskaudessa on taas (muuttojen vuoksi) eri neuvola ja kontrollissa kävin tosiaan nyt 32.viikolla eka kerran ja kaiketi nyt parin viikon välein.



En muuten voi olla ajattelematta, että mitä merkitystä vauvan sukupuolella on hepatoosin uusimisen suhteen (ei tietysti vätttä mitään, mutta kun työkaverilla on 5 lasta, joista 1. ja 5. tyttöjä ja ainoastaan poikaraskauksissa ollut paha hepatoosi. Itselläni eka vauva oli poika ja toinen tyttö, tästä ei vielä tiedetä sukupuolta. Mutta jostain muualtakin kuulin, että poikaraskauksissa olisi yleisempi ja jos lasten ikäero olisi noin 2 vuotta, niin uusimisriski pienimmillään. Tiedä sitten näistä...



eikkuli 31+4

On rauha maassa, kun isompi saatiin värityskirjan ääreen ja pienempi vesivärien - iltavilli hallinnassa, ainakin vähän aikaa :P



Kiva kuulla Mamti, että joku toinenkin jolla on korkeat hb:t! Tämä on minulle kyllä eka raskaus kolmesta, jossa matalin arvo on 135 ja siinäkin oli sijaisth joka epäili saaneensa vähän liian pienen tipan verta siihen tikkuun... Alkuarvo oli muistaakseni 155. Minulla tämä luultavasti selittyy ainakin osittain tyroksiinikorvaushoidosta, joka siis nostaa hb:ta. Tosin ennen raskautta olin "elämäni kunnossa" joten silläkin voi jotain vaikutusta olla, siis ihan peruskunto urheilun ym. ansiosta oli hyvä (näin jo unta, että pääsin juoksemaan... siihen voi mennä vähän aikaa). Edellisissä raskauksissa hb on seilannut alimmillaan jossain 105 tai 110 tienoilla, joten kyllä minäkin vähän huolestuneena kyselin, että onkohan tää terveellistä vauvalle enää ollenkaan. Th kyllä vakuutteli, että tärkeintä on että se on jossain vaiheessa laskenut ja no, on kai se, vaikka ei tosin niin alas kuin yleensä minulla.



No mutta se hb:sta. Nyt on aika naatti olo, vaikka ihme kyllä viime yönä nukuin suht ok, päivä vaan oli pitkä ja jatkoin jouluaskarteluilla vielä kotonakin. Huomenna on luultavasti pisin työpäivä ennen lomalle jääntiä, olen varmaan kotona vasta näihin aikoihin...



No, mutta jospa nyt malttaisin lopettaa tämän ja siirtyä sohvalle pötköttämään, kun loppu perhe ei jostain kumman syystä ole juuri nyt sitä vallannut.



eikkuli 31+4

Täytyy pinoutua vielä näin illan päätteeksi kun mies meni nukuttamaan lapsia. Kimmille ensinnäkin, että en todella tiedä insuliineista tuossa tilanteessa, mutta voisin kuvitella niistä olevan jotain apua esim. vessassa ravaamiseen - korkea sokerihan pissattaa jatkuvasti kun elimistö yrittää poistaa ylimääräistä sokeria nesteen mukana. Toivottavasti saat avun! Ei se pistäminen niin kamalaa loppujen lopuksi ole - diabeetikkopoikaa töissä hoitaneena sanon, kun piti harjoitella itseen sitä pistämistä ensin. Vaikeampaa on minusta laskea niitä hiilareita, mutta siihenkin tottuu. Eräällä ystävälläni oli kaikissa 3:ssa raskaudessa pistoshoitoinen rd, mutta se meni joka raskauden jälkeen ohi, toivottavasti sinullakin. Riskinsä silläkin on tietysti olemassa jälkeenpäin sairastua mutta toisaalta - voisi se olla sitten muutenkin tulossa.



ON: kävin tänään neuvolassa, kaikki oli jälleen ok. Verenpaineet tosi alhaalla heti aamusta, 105/60 ja hb vastaavasti edelleen korkea, 146. Huomenna pitäisi mennä ekoihin maksakokeisiin ja kilpparikontrolliin samalla. Sf-mitta oli 29, vähän keskikäyrän yläpuolella tai jotain sinne päin. Enpä ole sitä tarkemmin seuraillut kun neuvolan viikot kulkee liki viikkoa jäljessä, ja vauva taas tuntuu olevan alhaalla edelleen. Torstaiksi varattiin kumminkin lääkäri, koska sama ilmiö alkoi taas toistua eli herään aamuisin klo 5 ja viikkoa eteenpäin olen sitten aivan loppu kun univelkaa kertyy. Th oli sitä mieltä, että olisi ehkä syytä jo kerätä voimia tulevaa varten, ettei sitten ole jo kaikkeaan antanut kun vauva syntyy ja tässä kuitenkin muutkin asiat vievät voimia kuin pelkkä raskaus. Tosiaan niin mielelläni kun muuten töihin menisin, niin alan tiedostaa että on jo riski ajella työmatkoja väsyneenä päivästä toiseen ja toisten lasten ongelmien vatvominen tuo lähinnä lisää sitä unettomuutta tässä vaiheessa. Ajattelin kuitenkin että jos saan sairaslomaa, niin aloitan sen ensi viikon tiistaina, koska maanantaina on vielä tavallista kiintoisampi työpäivä... siis jos siltä tuntuu että jaksan. Sitä vain on niin taistelijaluonne, että vaikea antaa periksi ja myöntyä ajatukselle että on loman tarpeessa!!!



Minunkin tekisi kovasti jo mieli laittaa vauvanvaatteet paikoilleen (kun tietäisi ensin, mihin) ja muutkin tarpeet paikoilleen, mutta kun vein pinnasängyn korjuulle pari viikkoa sitten eikä se ole vieläkään valmis, niin jotenkin haluaisi sen ensin paikoilleen ja sitten muut. Mutta katsotaan nyt. Minäkin olen muuten ollut pinniksen patjan suhteen tarkka, mutta yhdellä patjalla menin kaksi lasta siitä syystä että käytin sijauspatjaa aina. Uuden petarin tosin ostin toisellekin. Nyt sitten ostin uuden patjankin. Voin kyllä suositella tuota petaria, minusta paljon vaivattomampi pestä se pelkästään kuin kuivatella koko patjaa ja miettiä että missä nukuttaisi vauvaa sen ajan. Lisäksi olen kammoksunut vaahtomuovia ja käyttänyt vauvalla vanutäytteistä patjaa. Tosin isommilla lapsilla on vaahtomuovit, mutta myös petarit sitten sängyissään.



Mutta nyt aikuisten saunaan, melkein unohdin että laitoin sen tunti sitten päälle... mahtaa sähkökiuas tinnittää jo 80 asteessa!



öitä!

eikkuli 31+3

Mulla eka synnytyksessä limatulppa irtosi jostain syystä jo rv 35+. Vauva lähti syntymään 38+1 korkealla lapsivedenmenolla, eli lapsivettä tuli pienissä erin, heräsin yöllä siihen että jotain märkää tuntui alla. Siitä meni silti vielä 19h syntymään, noin 12h supistusten alkamiseen.



Toinen antoi odotella pitempään, nimittäin vielä 41+0 paikat olivat supussa. Mutta olikohan heti seuraavana päivänä kun alkoi tulla pikkuhiljaa limaista vuotoa, limatulppaa siis. Vuoto voimistui ja muuttui pikkuhiljaa (tuntui todella, että PIKKUHILJAA siinä vaiheessa!!!) veriviiruiseksi kunnes viimein 41+5 alkoivat illalla supistukset säännöllisesti 10min välein. Vauva syntyi tästä 4h päästä, päivä ehti vaihtua joten 41+6 tyttö sitten päätti syntyä viimein. Samana päivänä olisi muuten ollut se käynnistysaika, oma äitini myös sanoi että käynnistysaika on paras käynnistyskeino ;)



minä muuten olen myös ollut naama täynnä kaameita finnejä kummallakin kerralla, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi että se olisi johtunut synnytyksen läheisyydestä! Täytyypä siis pitää silmällä tällä kertaa myös naamaa...



:) Eikkuli 31+3